Pirkanmaan liitto edisti liikennehankkeita ja hiilineutraalisuustavoitetta
Maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2019. Kokous pidettiin tällä kertaa etänä.
Pirkanmaan liitto suuntasi viime vuonna työtään kohdistetummin kestävän ja elinvoimaisen maakunnan rakentamiseen. Eri tehtäväalueet linkittyvät toisiinsa ja vievät jatkossa Pirkanmaata kohti saavutettavaa, hiilineutraalia ja kansainvälistä maakuntaa.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2019. Liiton hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnettiin vastuuvapaus kuluneelta tilikaudelta.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan liiton arviointikertomuksen vuodelta 2019. Siinä tarkastuslautakunta toteaa, että liiton toiminnan painopisteet ja tavoitteet on saavutettu hyvin, huolimatta niistä haasteista, joita maakuntauudistuksen valmistelu ja sen yhtäkkinen lopettaminen toi mukanaan.
Maakuntavaltuuston kokous toteutettiin koronatilanteen vuoksi etäkokouksena sekä striimattiin. Kokouksessa maakuntavaltuustoryhmät pitivät ryhmäpuheenvuorot, joissa nostettiin esiin liiton viime vuoden toiminnan keskeisiä ja kehitettäviä asioita.
Kokouksessa jätettiin vihreän maakuntavaltuustoryhmän aloite maakunnallisesta joukkoliikennelipusta.
Pirkanmaa pääsi HINKU-maakunnaksi
Maakuntahallitukselle perustettiin näkökulmaa terävöittämään ympäristö- ja ilmastojaosto. Pirkanmaa hakeutui hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden HINKU-verkostoon, jonne se ensimmäisenä maakuntana Etelä-Karjalan kanssa hyväksyttiin marraskuussa.
Oli kyse päärataedunvalvonnasta, liikenteen ja liikennejärjestelmien suunnittelusta, innovaatiopolitiikasta, lähijunapilotin markkinoinnista tai useista EU-hankkeista, ne osaltaan tukevat maakuntaa kohti hiilineutraalimpaa suuntaa.
Näistä hankkeista mainittakoon Canemure-Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia tai kiertotaloutta erityisesti kunnissa edistävä Circwaste-hanke. Liiton hankkeissa on myös edistetty ajatusta liikkumisesta palveluina (Alpio tai PriMaas).
Liitto kehittää ekosysteemityön avulla maakunnan innovaatiopolitiikkaa
Liiton innovaatiotyön painopisteenä oli tukea ekosysteemien syntymistä ja mahdollistaa kasvua ja yhteistyötä maakunnassa. Omilla työkaluillaan liitto voi tukea ja edistää mm. yritysten ja korkeakoulujen yhteistyörajapintoja tai välillisesti teollisuuden digitalisaatiota, julkisten hankintojen hyödyntämistä innovaatioiden edistämisessä ja vastuullisen innovaatiotoiminnan periaatteiden kehittämistä.
Pirkanmaan liitto rahoitti Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) vähähiiliseen talouteen, valmistavaan teollisuuteen sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialaan liittyviä hankkeita.
Hankerahoitusta suunnattiin myös isojen yhteiskunnallisten haasteiden hyödyntämiseen kehittämisalustoina. Alkuvuodesta 2019 käynnistyi hanke ”Vaikuttava sosiaali- ja terveysalan TKI-ympäristö KEHYS – Kehitämme Yhdessä”. Sen tavoitteena on rakentaa sote-alan kehitys- ja innovaatioyhteistyömalli, joka kytketään systemaattisesti sotepalveluihin.
Käynnistyneistä tekoälyhankkeista strategisesti keskeinen on AI Hub Tampere, jossa luodaan älykkäiden koneiden alueellinen tekoälykeskusta. Tavoitteena on muun muassa opastaa alan yrityksiä uusimmassa tekoälyosaamisessa.
Liitto on ollut aktiivisesti mukana uuden EU-ohjelmakauden valmistelussa yhdessä Länsi- ja Etelä-Suomen maakuntien kanssa.
Edunvalvonta ja maankäytön suunnittelu tukevat pääradan kehittämistä
Liikenne, erityisesti päärata on ollut ykköshanke sekä liiton edunvalvonnassa että maankäytön suunnittelun alueella. Liitto osallistui valtakunnalliseen, ylimaakunnalliseen ja maakunnalliseen liikennestrategia- ja liikennejärjestelmätyöhön ja liikenteen hankkeisiin. Lisäksi laadittiin edunvalvontaa ja suunnittelua tukevia selvityksiä mm. pääradasta, junaliikenteen kysynnästä ja operoinnista, Rauma-radasta sekä Porin ja Jyväskylän ratasuunnista.
Pirkanmaalla käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön alueellinen junapilotti. Junapilotin markkinointia tehtiin liiton ja viestintäkonsultin koordinoimana – mukana työssä kunnat ja Tampereen seutuhallinto.
Liiton edunvalvontaan kuuluivat myös Siltasopimusmallin laajentaminen sekä Pirkanmaan tavoitteiden kokoaminen hallitusohjelmaan. Edunvalvonnan tärkeä yhteistyötoimija oli edelleen Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajien neuvottelukunta, jonka toimintaa liitto koordinoi.
Johtotason ja poliittisen tason kansallisen edunvalvonnan yhteistyötä jatkettiin Länsi-Suomen alueella edunvalvojien ja asiantuntijoiden valmistelutyöllä, Suomen kasvukäytävä -alueella ja TEN-T -ydinverkon maakuntien alueella. Pääradan lisäksi edistettiin maakuntien verkostossa Valtatie3:n yhteysvälin Tampere-Vaasa investointeja. Edunvalvonnan tukena oli koko pääradan varren sekä Länsi-Suomen alueen maakuntien viestintäverkosto.
Lisätiedot:
Teksti ja kuva: Kirsti Kivilinna