Kokemusperäisiä huomioita yliopisto–yritys -yhteistyöstä
Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja Pauli Kuosmanen kirjoittaa yhteistyön yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta roolista. Teemaa kommentoivat Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Ari Sivula ja kehitysjohtaja Karoliina Salminen VTT:ltä.
Yliopisto–yritys -yhteistyöllä (ja laajemmin ymmärrettynä tutkimus–yritys -yhteistyöllä) on merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen rooli kehityksen edistäjänä sekä arvon luomisessa. Yliopistot ovat merkittäviä tiedontuottajia, innovaatioiden edistäjiä ja arvonluojia.
Yhteistyöllä on erilaisia hyötyjä kummallekin osapuolelle. Konkreettisia hyötyjä ovat esimerkiksi tuote-, prosessi- tai palveluinnovaatiot, jotka parhaimmillaan johtavat yrityksissä taloudelliseen kasvuun.
Yliopistossa voidaan kehittää innovaatioita. Tällöin yhteistyön muotona on siirtää ne tehokkaasti yritysten käyttöön. Usein innovaatiot ovat yhteisen TKI-toiminnan tulos. Tieteelliset yhteisjulkaisut ovat toinen esimerkki konkreettisista yhteistyön hyödyistä. Aineettomia hyötyjä molemmille ovat yhteisoppiminen, kehittynyt TKI-kapasiteetti sekä kahdensuuntainen tiedonsiirto.
Arvelen, että pitkällä juoksulla aineettomat hyödyt voivat olla jopa vaikuttavampia yrityksille ja yliopistoille kuin yksittäiset konkreettiset hyödyt.
Kuten mikä tahansa yhteistyö, ei ole helppoa yliopisto–yritys -yhteistyökään. Miltei kolmenkymmenen vuoden kokemuksella teen tässä siitä muutamia havaintoja. Olen työskennellyt molemmilla puolilla sekä välimiesorganisaatiossa. Siksi uskallan väittää jotain näistä oppineeni eri perspektiiveistä.
Selkeä pääongelma on se, miten yritys saa edes tarvittavan tiedon yhteistyön mahdollisuuksista, potentiaalisista yhteistyön tavoista ja teemoista. Ilman näitä tietoja on mahdotonta tarkastella yliopiston ominaisuuksia ja arvioida niitä suhteessa omiin ominaisuuksiin ja tarpeisiin. Tämän ongelman ratkaisemisessa meillä yliopistoilla on paljon työtä edessämme.
Keskeisiä ongelmia ovat erilaiset vastakkainasettelut – arvojen, toimintatapojen, toiminnan aikajänteen, insentiivien sekä tavoitteiden ja motiivien näkökulmista.
Erityisesti tutkijat pelkäävät akateemisesta vapaudesta luopumista ja tutkimuksen laadun kärsimistä. Mörkönä nähdään myös julkaiseminen. Yritysyhteistyön pelätään uhkaavan avoimen tieteen periaatetta. Yritykset pelkäävät, että tulokset ovat liian akateemisia. Tämä johtaa toivottoman pitkään hyödyntämisaikaan sekä myös yrityssalaisuuksien valumista julkisuuteen.
Yliopisto–yritys -yhteistyön onnistumisessa keskeisessä roolissa ovat rakenteet ja prosessit sekä erityisesti vuorovaikutus toimijoiden välillä. Erilaiset yhteistyön muodot vaativat erilaisia rakenteita ja prosesseja.
Tärkeitä rakenteita ovat ennen yhteistyön alkua luodut suunnitelmat. Niiden tulisi sisältää selkeitä, yhdessä sovittuja tavoitteita sekä sopimuksia – sisältäen erityisesti immateriaalioikeudet sekä luottamuksellisen tiedon käsittelyn periaatteet. Näillä rakenteilla voidaan ongelmia hoitaa.
Kaikissa tapauksissa ratkaisevinta roolia näyttelee vuorovaikutus. Sen tulisi olla jatkuvaa, monisuuntaista ja limittäistä alusta loppuun asti. Yhteistyön tuloksellisuuteen vaikuttaa selvästi vuorovaikutuksen laajuus. Siihen kuuluvat tapojen ja kanavien monimuotoisuus ja monipersoonaisuus. Tuloksellisuutta tuo myös vuorovaikutuksen syvyys, johon kuuluvat tapojen ja kanavien laadulliset ominaisuudet.
Laaja ja syvä vuorovaikutus on toistuvaa ja pitkäaikaista ja se rakentaa luottamusta. Luottamus sujuvoittaa yhdessä tekemistä monin eri tavoin.
Haasteissa ja ongelmissa pallo on molemmilla yhteistyön puolilla. Kokemuksesta tiedän, että ne ovat voitettavissa. Siispä, rohkeasti yhdessä eteenpäin! Ei pistemäisen ja satunnaisen yhteistyön polkua, vaan systemaattisen, luottamuksellisen ja laajan yhdessä tekemisen moottoritietä.
Pauli Kuosmanen
Johtaja, tutkimus- ja innovaatiopalvelut
Tampereen yliopisto
-----------------------------------
"Aluekehittäminen avaa uusia latuja erilaisissa ekosysteemeissä"
– Aluekehittämisellä pyritään muun muassa hyvään TKI-yhteistyöhön ja tätä kautta avaamaan uusia latuja yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa erilaisissa ekosysteemeissä. Nämä voivat näkyä loppujen lopuksi yrityksille ja muille organisaatioille konkreettisina hyötyinä esimerkiksi tuote-, prosessi- tai palveluinnovaationa. TKI-yhteistyö on molemmille osapuolille erittäin hyödyllistä – myös ammattikorkeakoulu ja yliopisto hyötyvät. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston tuleekin olla ”kädenvarren mitan päässä” yrityksistä ja muista organisaatioista, koska tällöin yhdessä tehtävä kehittämistyö on lähellä juuri sitä konkretiaa, jota yritykset ja muut organisaatiot arvostavat.
– Tampereen korkeakouluyhteisö ei tokikaan tee yritysyhteistyötä yksin vaan toiminnassa on aina mukana useita toimijoita, kuten Pirkanmaan liitto sekä Tampereen kaupunki. Yhteistyöllä saadaan aikaiseksi parempi tulos. Pirkanmaan yksi kilpailukykytekijä on välittömyys, joka säteilee myös laajemmin Suomeen. Yhteistyötä rakennetaan erilaisilla toimintatavoilla ja henkilöt tuntevat toisensa, joka edesauttaa alueen kehittymistä sekä uusien innovaatioiden syntymistä, josta koko Suomi hyötyy.
Ari Sivula
Vararehtori, tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminta
Tampereen ammattikorkeakoulu
-----------------------------------
"Tärkeää on rakentaa toisiaan tukevia, toisiltaan oppivia kokonaisuuksia"
– Tampereen korkeakouluyhteisön rinnalla myös VTT toimii aktiivisesti yritysten ja yhteiskunnan visionäärisenä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppanina. VTT on yksi Euroopan johtavista tutkimuslaitoksista ja toimimme tiiviisti myös pirkanmaalaisten yritysten kanssa. Pyrimme yhdistämään suomalaista osaamista kansainvälisiin verkostoihin ja markkinoihin ja sitä kautta luomaan kilpailukykyä myös globaaleilla markkinoilla.
– VTT:n tehtävänä ja roolina tässä yhteistyökentässä on teknologioiden hyödyntämisen helpottaminen ja niiden vieminen yhteisen hyvän käyttöön järkevästi ja nopeasti. Kuten puheenvuorossakin todettiin, innovaatioita ei saada aikaan yksin, vaan tärkeää on rakentaa toisiaan tukevia, toisiltaan oppivia kokonaisuuksia. VTT tukee erilaisia toimijoita startupeista teollisuusjätteihin ja kunnista ja kaupungeista ministeriöihin erilaisin yhteistyömuodoin hyvinkin poikkitieteellisesti. Pirkanmaan ja koko Suomen elinvoiman ja kasvun varmistamiseksi tarvitaan tieteellisiä läpimurtoja ja uusia innovaatioita, mikä mahdollistetaan tutkimuksen ja yritysten hyvällä yhteistyöllä.
Karoliina Salminen
Kehitysjohtaja
Teknologian tutkimuskeskus VTT
------
Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoaa vaikuttajat yhteen ja linjaa maakunnan kehittämisen kannalta merkittävimmät ohjelmat, sopimukset ja rahoitukset. Yhteistyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa vuosikellon mukaisten teemojen äärelle. Maakunnan yhteistyöryhmän maaliskuun kokouksen teemana oli tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö, josta kertoivat Tampereen yliopistolta tutkimus- ja innovaatiopalvelujen johtaja Pauli Kuosmanen sekä Pirkanmaan liiton rahoittamaa DigiCore-hanketta esitellyt projektipäällikkö Jaakko Kinnunen. He ovat myös maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjan ensimmäiset kirjoittajat.