Hyppää sisältöön

Ekosysteemisopimukset ovat uusi aluekehittämisen väline

| Hankkeet ja selvitykset, Meillä töissä, Pirkanmaan liitto

Asiantuntijaesittelymme jatkuvat. Tällä kertaa avaamme kestävän kaupunkikehittämisen osiota, Innokaupunkien teemaa ja ketkä sen parissa Pirkanmaan liitossa työskentelevät.

Pirkanmaan liitto on nimensä mukaisesti maakunnan kehittäjä. Tarpeen tullen otetaan vastuuta kuitenkin myös valtakunnallisista sekä kansainvälisistä kokonaisuuksista, joihin aluekehitysnäkökulma nivoutuu. Yksi teema on kestävä kaupunkikehittäminen.

Käynnissä oleva EU:n alue- ja rakennepolitiikan Suomen ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi sisältää kestävän kaupunkikehittämisen kokonaisuuden, jota toteutetaan Suomessa Innokaupungit-nimen alla. Siinä toteutetaan valtion ja kaupunkien tekemien ekosysteemisopimusten mukaisia innovaatiohankkeita. Kokonaisuuden koordinaatiota ja osaa hankerahoituksesta hoidetaan Pirkanmaan liitossa.

Esittelimme viimeksi Pirkanmaan liiton EU-hanketoimintaa, hankkeiden etenemistä ja rahoitusasiantuntijoitamme jutussa, jonka voit lukea täältä. Tällä kertaa avaamme kestävän kaupunkikehittämisen osiota, Innokaupunkien teemaa ja ketkä sen parissa Pirkanmaan liitossa työskentelevät.

Vähähiilisyys, digitaalinen teknologia ja hyvinvointi keskiössä

- Ekosysteemisopimukset ovat uusi aluekehittämisen väline, aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen avaa.

- Toiminta käynnistettiin kansallisella rahoituksella. Nyt rahoitus hankkeisiin myönnetään pääosin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimukset on tehty valtion ja kaupunkien välille. Innokaupungit muodostuvat 16 kaupunkiseudusta ja niiden innovaatiotoimijoista. Tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen osaamista ja yhteistyötä, luoda kansainvälisen tason innovaatio- ja kokeiluympäristöjä ja uusia liiketoimintaekosysteemejä.

Hankerahoituksella vauhditetaan erityisesti vähähiilisyyttä, digitaalista teknologiaa ja hyvinvointia edistäviä innovaatioita. Hankkeet toteuttavat uuden ohjelmakauden ja kaupunkien omien vahvuuksien mukaisia kärkiä, jotka on kirjattu ekosysteemisopimuksiin.

Esimerkiksi Tampereen kaupungin sopimuksen teemoina ovat Sustainable industry X (SIX), rakennukset, energia ja infrastruktuuri sekä digitaaliset terveysratkaisut.

Ekosysteemisopimusta toteuttavien hankkeiden rahoittajana toimii se maakunnan liitto, jossa kaupunki sijaitsee. Pirkanmaan liiton rahoitusasiantuntija Jaana Niittyniemi toimii Tampereen ekosysteemisopimushankkeiden rahoittajatehtävässä.

Pirkanmaan liiton rooli

Pirkanmaan liitolla on lisäksi Innokaupunkien kansallinen koordinaatiotehtävä.

- Kehitämme yhtenäisiä rahoitusmenettelyitä sekä opastamme välittäviä liittoja rahoituksen käytössä. Lisäksi vastaamme kestävän kaupunkikehittämisen osion seurannasta valtakunnallisesti ja ajantasaisesta tilannekuvasta. Keskeistä on myös kaupunkien välisen temaattisen yhteistyön edistäminen ja ylialueellisten vetovastuuhankkeiden teemallinen valmistelu ja rahoitus, kertoo kehittämispäällikkö Suvi Aho.

Vetovastuuhankkeet poikkeavat kaupunkien ekosysteemihankkeista siinä, että ne yhdistävät samaan hankkeeseen useita eri kaupunkeja. Niiden toimijat ovat kiinnostuneita samasta teemasta, kuten esimerkiksi akkukemian alan kehittämisestä. Hankkeissa on tavoitteena kehittää isompia kansallisia innovaatioekosysteemejä eri kärkialoille.

Innokaupunkityössä korostuu myös kaupunkiverkoston fasilitointi ja yhteinen, kansallisen TKI-kyvykkyyden kehittäminen. Innokaupunkien kehittämistoiminnassa on mukana hankkeiden toteuttajia (tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimijoita ja yrityksiä) ja kaupunkien sekä kehitysyhtiöiden omaa väkeä sekä innovaatiotoiminnan asiantuntijoita, ja alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta välittäviä maakuntien liittoja.

- Verkostotyömme on aktiivista: uutiskirjeemme lähtee viikoittain 300 TKI-toimijalle, ja järjestämme ympäri Suomea kaupunkitapaamisia sekä valtakunnallisia Online-tapahtumia. Rakennamme myös ekosysteemityön vaikuttavuusmallia yhteistyössä verkostomme ja VTT:n kanssa.

- Tuomme myös toimintaa näkyviin kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomalainen tapa yhdistää innovaatiopolitiikka kestävään kaupunkikehittämiseen (EU-kielellä Sustainable Urban Development, eli SUD) on EU:n tasolla ainutlaatuista, ja siksi Innokaupungit herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti, Aho jatkaa.

Pirkanmaan liitossa valtakunnallista koordinaatiota toteuttavat kehittämispäällikkö Suvi Ahon lisäksi kehittämisasiantuntija Ari Kurlin Niiniaho, viestinnän asiantuntija Milja Mansukoski, sekä erityisasiantuntija Tiina Ramstedt-Sen, joka toimii ylialueellisten vetovastuuhankkeiden rahoittajatehtävissä.

Maakunnan liiton hankekoneisto taustalla

Sekä Tampereen kaupungin ekosysteemisopimuksen että ylialueellisten vetovastuuhankkeiden rahoituskoneisto on Pirkanmaan liitossa. Liitto neuvoo kaupunkeja ja rahoitusta välittäviä maakuntien liittoja yhteisistä rahoitusmenettelyistä, tukee lisäresursseilla laadukasta hanketoimintaa ja viestii toiminnasta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Sekä Tampereen ekosysteemisopimuksen mukaisia hankkeita että vetovastuuhankkeita hallinnoidaan Pirkanmaan liitossa teknisesti samaan tapaan kuin EAKR-hankkeita yleensä.

- Ero on siinä, että näitä hankkeita me emme pisteytä emmekä aseta paremmuusjärjestykseen. Tampereen kaupunki pisteyttää omat ekosysteemisopimushankkeensa. Innokaupunkien vetovastuuhankkeissa arvioinnit tekee kansallisen ohjausryhmän sihteeristö, aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen sanoo.

Hakemukset käsitellään EURA2021-järjestelmässä. Pirkanmaan liitossa tarkastetaan hankkeiden laillisuus ja ohjelmanmukaisuus sekä valmistellaan ja tehdään rahoituspäätökset. Hankkeiden edetessä valmistellaan hakemusten perusteella maksatuspäätökset ja välitetään tuki hanketoteuttajille.

Pirkanmaan liitolle on osoitettu vuosittain noin miljoonan euron rahoitus sekä Tampereen ekosysteemisopimushankkeille että vetovastuuhankkeille. EURA-järjestelmän viivästymisen vuoksi ensimmäiset rahoituspäätökset on saatu tehtyä vasta keväällä 2023.

Lue lisätietoa Innokaupunkien sivuilta.

Innokaupunkien uutiskirjeen voi tilata täältä.

Ekosysteemisopimusten keskeiset strategiset sisällöt 2021–2027:

  • Lappeenranta ml. Imatra: Vihreä sähköistäminen
  • Kuopio: Terveys ja hyvinvointiteknologia sekä vesiosaaminen
  • Turku: Uudistuva teollisuus ja Life Science -ala
  • Helsinki, Espoo ja Vantaa: Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut, hyvinvointi ja terveysteknologia sekä uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisut
  • Oulu: Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa, OuluHealth – Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut sekä kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut
  • Joensuu: Bio- ja kiertotalouden uudet liiketoiminnat sekä fotoniikka-liiketoiminta
  • Lahti: Hiilineutraali kiertotalous ja urheiluliiketoiminta
  • Jyväskylä: Liikunta, terveyden edistäminen ja hyvinvointi sekä uudistuva teollisuus
  • Vaasa: Kestävät ja älykkäät energiajärjestelmät
  • Tampere: Sustainable industry X (SIX), rakennukset, energia ja infrastruktuuri sekä digitaaliset terveysratkaisut
  • Seinäjoki: Ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuus
  • Mikkeli: Yhdyskuntavesien kiertotalous
  • Pori: Teknologiametallit ja kiertotalous sekä automaatio ja robotiikka
  • Kokkola: Akkukemia sekä kiertotalous ja teollisuutta tukevat älykkäät ratkaisut
  • Kajaani ml. Sotkamo: Mittaustekniikka sekä suurteholaskenta, tekoäly ja datakeskukset
  • Rovaniemi: Arktinen matkailu sekä tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ja etäisyyksien hallinta
Kaikki artikkelit