Hyppää sisältöön

Energia

Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään uusiutuvan energian, vähähiilisyyden, hajautetun energiantuotannon ja älykkäiden energiaverkkojen kehittämistä.

Pirkanmaan energiastrategia palvelee pyrkimyksiä hiilineutraalista maakunnasta vuonna 2030. Vuonna 2023 julkaistun strategian tavoitteiksi on asetettu:

  • mahdollistaa Pirkanmaan hiilineutraalius
  • varmistaa Pirkanmaan energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuus
  • irrottaa maakunta venäläisestä tuontienergiasta
  • vahvistaa aluetaloutta ja energiaan liittyvää TKI-toimintaa
  • varmistaa energiamurroksen oikeudenmukaisuus ja kustannustehokkuus
  • päästä näihin tavoitteisiin luonnon monimuotoisuutta heikentämättä.

Näiden tavoitteiden lisäksi pyritään parantamaan Pirkanmaan energiatehokkuutta.

Aurinkoenergia

Pirkanmaalla maakunnallisesti merkittävää aurinkoenergiatuotantoa ohjataan maakuntakaavan yleismääräyksillä. Laajojen aurinkoenergiatuotantoalueiden sijoittamista pyritään ohjaamaan muun energiatuotannon yhteyteen tai käytöstä poistuneilla turvetuotantoalueille.

Hajautettua ja paikallista uusiutuvan energian tuotantoa on kannattavaa sijoittaa yhdyskuntarakenteeseen. Keskittämällä aurinkoenergian tuotantoa muun maankäytön piiriin, voidaan ehkäistä tuotannollisen peltopinta-alan tai metsäisten alueiden menettämistä sekä turvata arvokkaiden luonnonympäristöjen ja ekologisten yhteyksien säilymistä.

Koska aurinkoenergiatuotannolle potentiaalisia alueita sijoittuu käytöstä poistetuille turpeenottoalueille, näiden kehittämisessä tulee huomioida lajistoon ja vesistöihin kohdistuvat vaikutukset. Alueilla, jotka ominaisuuksiltaan soveltuvat erityisen hyvin palautettaviksi suoympäristöiksi, suositellaan ensisijaisesti siihen tähtääviä toimia.

Tutustu aurinkoenergiarakentamisen ohjeisiin ympäristöministeriön sivulla.

Tuulienergia

Merkittävää tuulienergiatuotantoa ohjataan maakuntakaavoituksella. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulienergiatuotannolle soveltuvien alueiden suunnittelu ja toteutus tarkentuu kuntien käynnistämien yleis- ja asemakaavaprosessien yhteydessä. Niihin pääsevät vaikuttamaan kaikki osalliset, joita kyseinen kaavahanke koskettaa.

Maakuntatasoisen suunnittelun lähtökohtana on yhteensovittaa energiatuotannollisia tavoitteita muun muassa maisema-arvoihin, direktiivilajistoon ja arvokkaisiin luonnonympäristöihin kohdistuvien tavoitteiden kanssa.

Tutustu uusimpiin Pirkanmaalle laadittuihin tuulienergiaselvityksiin maakuntakaavasivustolla.

Kaasut

Pirkanmaalla on hyvät lähtökohdat biokaasun tuotantoon, sillä maakunta on biokaasutukseen soveltuvien raaka-aineiden osalta hyvää kansallista keskitasoa ja raaka-aineita on monipuolisesti. Merkittäviä, maaseutuelinkeinoihin tai elintarviketeollisuuteen liittyviä biokaasutuotannon kehittämiselle potentiaalisia alueita on tunnistettu maakuntakaavassa Hämeenkyröön, Nokialle, Kangasalle ja Punkalaitumelle.

Tampereen Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon biokaasulaitos on Pirkanmaan suurin ja tuottaa energiaa omaan tarpeeseen. Laitoksessa käsitellään Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet, josta saatavalla biokaasulla katetaan noin puolet puhdistamon sähkön tarpeesta. Hukkalämpöjakeet talteen ottamalla saadaan lämmitysenergiaa.

Myös kotitalouksien lajittelemasta biojätteestä tuotetaan biokaasua sekä ravinteita ja multaa. Biojätettä ja jätevesilietteitä hyödyntävä Pirkanmaan Jätehuollon biokaasulaitos ja kaasutankkausasema sijaitsevat Nokian Koukkujärvellä.

Pirkanmaalla on tunnistettu mahdollisuuksia myös vetyteknologiaan perustuvan energiatuotannon kehittämisessä. Merkittävimmät vedystä synteettistä metaania jalostavat hankkeet sijoittuvat Tampereen Tarastenjärvelle ja Nokian Koukkujärvelle. Molemmat laitokset tuottaisivat uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja liikenteen polttoaineita. Tarastenjärven laitos hyödyntäisi viereisen jätteenpolttolaitoksen hiilidioksidia ja Koukkujärven laitos Naistenlahden voimalaitoksen hiilidioksidia.

Vetyä tuottavat niin sanotut SEVESO III -direktiivin laitokset sijoitetaan ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitetuille teollisuus- ja varastoalueille.

Tutustu Pirkanmaan vetytalouden aktivaattori -hankkeen materiaaleihin.

Energiainfra

Pirkanmaa ja Tampereen kaupunkiseutu toimivat yhtenä maan energiansiirron solmukohtana. Maakunnallisessa suunnittelussa ja maakuntakaavoituksessa otetaan huomioon tarpeet valtakunnallisesti ja seutujen välisesti tärkeiden kaasun- ja sähkönsiirtoyhteyksien kehittämiseksi.

Sähköntuotannon lisääntyminen ja yhteiskunnan sähköistyminen luovat kehitystarpeita sähkönsiirtoverkolle. Tämä liittyy vahvasti tuulienergiatuotannon mahdollisuuksiin, sillä se on riippuvaista valtakunnallisesta siirtokapasiteetista. Pirkanmaan kannalta merkittävin hanke on Fingridin Kristiinankaupungin ja Nokian välisen yhteyden vahvistaminen. Voimajohdon rakentaminen ajoittuu johto-osuuksista riippuen vuosille 2026 - 2029.

Valtakunnallinen kaasuverkosto yltää Pirkanmaalla Akaan, Valkeakosken ja Lempäälän kautta Kangasalan Sahalahteen, Pirkkalaan, Tampereelle, Nokialle sekä Ylöjärven kautta Hämeenkyrön Kyröskoskelle.

Gasgrid kehittää kansallista vedyn siirtoverkkoa. Hankkeen tavoitteena on tukea Suomen hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä sekä mahdollistaa vedyn tuotanto, siirto ja jakelu kotimaiselle teollisuudelle ja vientiin. Valtaosin rannikkomaakuntiin sijoittuvan verkoston ulottamista myös Pirkanmaalle tultaneen tarkastelemaan hankkeen myöhemmässä vaiheessa.

Tutustu Fingridin hankkeisiin.

Tutustu Gasgridin hankkeisiin.

Lisätietoja:

Created with Sketch.