EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen
Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto on pirkanmaalaisten edunvalvoja Brysselissä. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto ajaa maakunnan etua jo yli 20 vuoden kokemuksella.
Pirkanmaan liitto eurooppalaisen liikenneverkon TEN-T:n asetusuudistuksesta
Pirkanmaan liitto antoi kommenttinsa liikenne- ja viestintäministeriölle. Uusi laajennettu ydinverkko, joka tulee toteuttaa vuoteen 2040, ei saa hidastaa ydinverkon vuoteen 2030 mennessä toteutettavia tavoitteita.
Pirkanmaan liiton mielestä Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T -asetusehdotus tukee niin Suomen liikenneverkon kehittämistä kuin EU:n isoja tavoitteita ydinverkon ja kattavan verkon toteuttamisessa.
Liitto huomauttaa, että uusi laajennettu ydinverkko, joka tulee toteuttaa vuoteen 2040, ei saa hidastaa ydinverkon vuoteen 2030 mennessä toteutettavia tavoitteita.
Pirkanmaan liitto esittää kaupunkisolmupisteiden kriteereiden tarkistamista, koska Tampere on määritelty vain kattavan verkon, eikä ydinverkon solmupisteeksi.
---
Tampere 17.1.2022
Pirkanmaan liiton kommentit U-kirjeluonnokseen koskien TEN-T-asetusta
Yleistä
Euroopan komission ehdotus uudeksi asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T-verkko) kehittämiseksi on kannatettava. Asetusehdotus tukee EU:n isoja tavoitteita ja TEN-T -verkon loppuunsaattamista määräaikaan mennessä. Lisäksi asetus tukee Suomen liikenneverkon kehittämistä. Suomi on osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (eikä toisinpäin).
Suomen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja investointiohjelma tulee nähdä osana TEN-T -verkkojen kehittämistä. TEN-T -verkoilla on EU-rahoituksen lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden edistäjänä, Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin selkeät laskelmat, mitä ydinverkon kuntoon laittaminen maksaisi.
TEN-T -verkon vaatimukset ja rakenne ovat periaatteessa kannatettavat. Samoin muutokset hallintoon (governance) ja erityisesti eurooppalaisten koordinaattorien rooliin on hyvä. Koordinaattorien vahvempi rooli kansallisten hankkeiden ja kansallisen suunnittelun ja priorisoinnin tukemisessa edesauttaa ko. hankkeiden ja eurooppalaisten liikennekäytävien (ydinverkkokäytävien) hankekokonaisuuksien ja sitä kautta koko TEN-T -verkon loppuun saattamista aikataulussa.
Ydinverkon 2030 ensisijaisuus
Uusi jako kolmeen eri kategoriaan – ydinverkko 2030, laajennettu ydinverkko 2040, kattava verkko 2050 – on toimenpiteiden jaksottamisen kannalta perusteltu. Kuten TEN-T -asetusehdotus selkeästi linjaa, eurooppalaiset liikennekäytävät ovat verkon strategisimmat osat. Suomen kautta kulkee kaksi eurooppalaista liikennekäytävää (ydinverkkokäytävää). Näillä käytävillä olevien hankkeiden valmiiksi saattaminen 2030 mennessä pitää olla prioriteetti myös kansallisessa kehittämisessä. Laajennetun ydinverkon hankkeet eivät voi mennä näiden edelle. Ne eivät saa hidastaa ydinverkon 2030 tavoitteiden toteuttamista.
Tämä tulee ottaa huomioon erityisesti Suomen liikennöidyimmän ratayhteyden, Pääradan, palvelutason parantamisessa. Suomen pääradalle suunnitellut ja osin jo toteutuksessa olevat investoinnit pitää toteuttaa suunnitellussa aikataulussa riippumatta siitä, miten Suomi-rata hankeyhtiön suunnitelmat nopeasta Helsinki-Tampere -junayhteydestä etenevät. Pääradan kehittäminen Helsingistä Tornioon osana eurooppalaista liikennekäytävää edistää TEN-T-verkolle asetettuja tavoitteita niin kansallisessa kuin ylirajojen suuntautuvassa henkilö- ja tavaraliikenteessä.
Vaikka on ymmärrettävää, että muun muassa vähän liikennöityjen maanteiden osalta Suomi hakee tiettyjä poikkeuksia vaatimustason saavuttamiseen, on rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen nopeusvaatimukset pyrittävä systemaattisesti saavuttamaan kaikkialla, missä se on mahdollista ja erityisesti Suomen päärataväylällä Pääradalla. Poikkeuksia ei pidä hakea vain sillä perusteella, että rahoitusta ei kansallisesti ohjata tarpeeksi liikenneverkon valmiiksi saattamiseksi TEN-T -sitoumusten mukaisesti.
Kaupunkisolmupisteet
Suomelle on nyt määritelty seitsemän kaupunkisolmupistettä, joista vain Helsinki ja Turku on määritelty ydinverkon kaupunkisolmupisteiksi. Kuitenkin kattavalle verkolle merkityistä kaupunkisolmupisteistä Tampere, Oulu, Lahti ja Jyväskylä sijaitsevat ydinverkolla. Erityisesti Tampere ja Oulu ovat multimodaalisia solmupisteitä.
Se, että vain Helsinki ja Turku ovat asetusehdotuksessa ydinverkon kaupunkisolmukohtia Suomessa tarkoittaa sitä, että metodologiaan ja kriteereihin liittyvää vaikuttamista ja dialogia on vahvistettava muun muassa ESPON:n kanssa (European Spatial Planning Observatory Network). ESPON-tutkimusohjelma käyttää metropolien (Metropolitan European Growth Areas, MEGA) luokitukseen ja kuvaukseen neljää pääkriteeriä: massa (väestömäärä ja talouden koko), kilpailukyky (BKT/capita ja isot pääkonttorit), tietoperusta (korkeakoulutettujen osuus ja t&k-työlliset) sekä yhteydet (lentomatkustajat ja saavutettavuus). Tämä luokitus vuodelta 2006 vaikuttaa muun muassa lentoasema- ja satamalinjauksiin, ja jättää tällä hetkellä Tampereen ja Oulun luokittelun ulkopuolelle.
Vaikutusten arviointia
Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa tulisi ottaa huomioon raideliikenteemme kehittämisen eri vaihtoehdot. Nyt liikennepolitiikkamme on hyvin pääkaupunkiseutupainotteista. Ns. nopeiden raideyhteyksien hankeyhtiöpohjalta tehtävissä toimenpiteissä tulee muistaa, että nykyisessä vaiheessa yhtiöiden osakkaina olevat kunnat ovat sitoutuneet suunnitteluun, eivät investointeihin. Jos mahdollisten ns. nopeiden yhteyksien rahoitus on normaali valtion budjettirahoitus, on se uhka niin ydinverkon kuin kattavan verkon investointien toteuttamiselle.
Tässä yhteydessä haluamme tuoda esiin myös h/k-luvuista johtuvat ongelmat suhteessa Suomen EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Väljemmillä kansallisilla tulkinnoilla mahdollistaisimme Suomelle suuremman saannon, kuten muissa meitä vastaavissa jäsenmaissa on tehty.
Muuta
Esityksessä olevat kattavan verkon lisäykset maantieverkkoon, kuten VT12 Rauma-Tampere-Tuulos, ovat perusteltuja ja tarpeen satamayhteyksien parantamisen kannalta.
Esityksen mukaan Suomi aikoo jatkossa soveltaa EU:n rahtikäytäväasetusta siten, että meillä nykyiset rautateiden ydinverkkokäytävät olisivat tavaraliikennekäytäviä. Meillä on meneillään Suomen poikittaisten yhteyksien kehittämisselvitys. Suomessa olisi mahdollisuus tavaraliikenneradan, Suomen kehäradan, toteuttamiselle idästä länteen läpi keskisen Suomen. Liikennekäytävä ja suurelta osin toimivat raideliikenneyhteydet ovat jo valmiina. Poikittaisen Suomen tavaraliikennerata itärajan Venäjän liikenteen ja Länsi-Suomen satamien välillä sujuvoittaisi muuta liikennöintiä Etelä-Suomen ruuhkaisella rataverkolla.