Hyppää sisältöön

Pirkanmaa on ensimmäisenä Suomessa hyödyntänyt City Portrait -metodia ekologisten ja sosiaalisten vaikutusten ja tavoitteiden selvittämiseksi

| Elinvoima ja uudistuminen, Ympäristö ja ilmasto

City Portraitin avulla kaupungit saavat laajempaa näkökulmaa kiertotalouteen ja ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin parantamiseen.

Taloustieteilijä Kate Raworthin City Portrait on metodi, joka on tarkoitettu kunnan tai kaupungin sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten kuvaamiseen sekä paikallisella että globaalilla tasolla. Metodissa tarkastellaan sitä, miten paikalliset tavoitteet ja strategiat tunnistavat globaalin vastuullisuuden sekä sitä, kuinka laajasti ihmisten ja luonnon hyvinvointi tunnistetaan.

City Portraitia on hyödynnetty pilottina kolmessa kaupungissa: Amsterdam, Portland ja Philadelphia. Suomessa Pirkanmaa on ensimmäisenä hyödyntänyt City Portrait -metodia. Se soveltuu myös maakuntien tarkasteluun.

Päätöksentekijät ja sidosryhmät voivat hyödyntää City Portraitia aloituspisteenä heijastamaan mahdollisuuksia, haasteita, yhteisvaikutuksia ja jännityksiä vaihtoehtoisten strategioiden sekä linjausten välillä.

Neljä näkökulmaa ihmisten ja maapallon hyvinvointiin

City Portraitissa yhdistyvät sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus sekä paikallinen ja globaali mittakaava. Näistä syntyy neljä näkökulmaa: paikallinen-sosiaalinen, paikallinen-ekologinen, globaali-ekologinen ja globaali-sosiaalinen. Näkökulmat luovat neljä kysymystä, jotka toimivat City Portrait -metodin ytimenä.

nelikenttä: globaali-paikallinen, sosiaalinen-ekologinen: Miten kaikki alueen ihmiset voisivat menestyä ja olla onnellisia? Miten alue voisi menestyä niin, että se kunnioittaa samalla luontoa? Miten alue voisi kunnioittaa kaikkien maailman ihmisten hyvinvointia? Miten alue voisi kunnioittaa koko planeetan hyvinvointia?

City Portrait tuo näkökulmien välisiä yhteyksiä esille ja paljastaa niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin, joita nykypäivän kunnat ja maakunnat kohtaavat. Esimerkiksi monet nykyajan kaupungit on suunniteltu siten, että ihmiset tarvitsevat liikkuakseen autoa ja monet kotitaloudet omistavatkin useita ajoneuvoja. Tämä johtaa siihen, että asukkaiden liikkumisen tarpeet täyttyvät, mutta he samalla tuottavat suuria määriä kasvihuonekaasuja. Tämä tuo siis esille yhteyden paikallisen- sosiaalisen ja globaalin- ekologisen linssien välillä. Haasteena on siis vähentää kasvihuonekaasujen määrää luomalla kaikille saavutettavia ja edullisia kulkuvälineitä.

Näiden neljän näkökulman tarkoituksena onkin luoda työkalu uudelle ajattelulle, yhteistyölle ja toimille kohti muutosta.

Pirkanmaa suunnannäyttäjänä

City Portrait -analyysi voidaan tehdä julkisista strategioista, tavoitepapereista ja raporteista. Analyysiä voidaan täydentää viranhaltijoiden, asiantuntijoiden, paikallisten yritysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden haastatteluilla ja työpajoilla. Tätä vaihetta kutsutaan Cityselfieksi.

Pirkanmaalle tehdyssä City Portrait nykytila-analyysissa tarkasteltiin kaikkien Pirkanmaan kuntien kuntastrategioita ja selvitettiin, että millaisia sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita Pirkanmaalla on asetettu. Tavoitteet jaettiin sosiaalisissa näkökulmissa terveelliseen, yhtenäiseen, mahdollistavaan ja voimaannuttavaan. Tavoitteet ekologisissa näkökulmissa jaettiin kategorioihin vesi, maa ja ilma.

Tammerkosken maisemaa Finlaysonin kohdalla. Taustalla kauniita vanhoja tehdasrakennuksia punatiilestä.
Katso Nykytila-analyysin videopuffi Youtubessa. Klikkaa kuvaa.

Analyysi osoitti, että terveyttä edistäviä tavoitteita on melkein kaikissa kuntastrategioissa, mutta ruokaan, veteen, energiaan ja osallisuuteen liittyviä tavoitteita oli hyvin vähän tai ei ollenkaan. Ekologisia tavoitteita oli sen sijaan mainittuna noin kolmasosassa kuntastrategioissa ja globaali näkökulma puuttui strategioista melkein kokonaan.

Pirkanmaalla sosiaalinen tilanne on YK:n kestävän kehityksen mittareilla verrannollisesti hyvässä tilanteessa. Hyvästä sosiaalisesta tilasta huolimatta Pirkanmaalla on myös asunnottomia ja ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä. On siis tärkeää tarkastella sosiaalisia asioita yhdessä ekologisten tavoitteiden kanssa. Pirkanmaan suurimmat sosiaaliset haasteet liittyvätkin terveyteen, ruokaan, tuloihin, rauhaan ja oikeuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Tavoitteisiin pääseminen vaatii työtä niin päättäjien kuin yrittäjien ja asukkaidenkin osalta.

Pirkanmaa on epäonnistunut pysymään sille laskettujen rajojen sisäpuolella ilmastonmuutoksen, typpi- ja fosforikuormituksen, liiallisen maankäytön sekä materiaalijalanjäljen osalta. Etenkin materiaalien kulutus on Pirkanmaalla erittäin suurta. Vaikka Pirkanmaalla onkin onnistuttu vähentämään kasvihuonepäästöjä merkittävästi edellisten kymmenen vuoden aikana, on hiilineutraaliuden eteen vielä tehtävä paljon töitä.

Yksittäisiä sosiaalisia osioita seuratessa voidaan huomata, että Pirkanmaalla on tilanne parempi kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi myös Pirkanmaan ekologinen jalanjälki alittui makean veden käytön kohdalla. Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtävänä, jotta saavutetaan ihmisille ja luonnolle kestävä tilanne.

Pirkanmaan nykytila-analyysi on DI Krista Pokkisen ympäristötekniikan alan diplomityönä Pirkanmaan liitolle tekemä tutkimus.

Lue nykytila-analyysi lataamalla pdf aineistopankistamme.

Lisätietoa kirjoittajista:

  • Projektipäällikkö (Circwaste ja Pirkanmaan ekologinen transitio -hankkeet) Hannele Tiitto

    Työskentelen kiertotalouden ja ekologisen transition teemojen parissa. Edistän kuntien ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää elinvoimaisuutta. Innovaatiotoimintaa teen kestävän kehityksen näkökulmasta. Toimin yhteistyössä kuntien, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Kaikki artikkelit