Hyppää sisältöön

Pirkanmaa kohtuullisen tyytyväinen Väyläviraston investointiohjelmaan

| Edunvalvonta, Pirkanmaan liitto, Saavutettavuus ja liikenne

Ohjelma antaa vahvan liikennetarpeisiin perustuvan investointijärjestyksen poliittiseen päätöksentekoon.

Väylävirasto on julkaissut 8-vuotisen investointiohjelmansa vuosille 2022-2029.

- Investointiohjelma ei vielä tarkoita investointien alkamista, mutta se antaa vahvan liikennetarpeisiin perustuvan investointijärjestyksen poliittiseen päätöksentekoon, sanoo Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

Koskela on tyytyväinen ohjelman kiireellisimpien kohteiden 1A-koriin esitetyistä Pirkanmaan kohteista: - Tärkein näistä on Valtatie 9:llä Tampere-Orivesi 1. vaihe välillä Alasjärvi-Käpykangas, jonka kustannusarvio on 95 miljoonaa euroa. Tämä on yksi viidestä Suomen tieverkolle määritellyistä isoista investoinneista. Tosin luonnosvaiheessa niitä oli vain neljä, mutta nyt ohjelmaan on lisätty VT25 Hanko-Mäntsälä. 1A-koriin kuuluu myös rataverkolla Tampereen henkilöratapihan investointi, johon valtion rahoitusta tarvitaan 108 miljoonaa euroa.

Pirkanmaalle vaikuttavista investointikohteista 1A-korissa ovat lisäksi pääradan Helsinki/Pasila-Riihimäki 3. vaihe. Tieverkolla 1A-korissa ovat Valtatie 3:lla Hämeenkyrönväylän jatke välille Rokkakoski-Hanhijärvi, Alaskylä-Parkanon kohta ja yhteysvälillä Tampere-Vaasa olevat investointikohteet Etelä-Pohjanmaalla.

Korissa 1B on pääradan Helsinki-Tampere -peruskorjaus, jonka kokonaiskustannus tulee olemaan noin 900 miljoonaa euroa. Vuoteen 2032 ulottuvassa rahoitussuunnitelmassa on 360 miljoonan euron rahoitus pudotettu nyt 300 miljoonaan euroon.

Parannettavaakin on

Investointiohjelman puutteista Jouni Koskela mainitsee rataverkolla pääradan Tampere-Oulu -yhteysvälin puuttumisen. Tieverkon koreista puuttuu valtatie 12:n Tampere-Kangasala -välille sijoittuvan Alasjärvi-Huutijärvi -välin investointikoriin sijoittaminen:

- Näihin pyrimme vaikuttamaan, kun investointiohjelmaa päivitetään. Pirkanmaalla jää paljon parannettavia tiekohteita perusväylänpidon rahoituksen varaan. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan, sanoo Koskela.

Lisätiedot:

Kaikki artikkelit