Pirkanmaa digiosaamisen johtoon näillä opeilla

On tarpeen ymmärtää, että digi ja ICT ovat muutakin kuin tukipalveluita julkisella sektorilla. Tarvitaan strategisen tason osaamista. Nykyisessä maailmantilanteessa on entistä tärkeämpää menestyä digiosaamisessa.

Anne-Mari Ahonen, Pirkanmaan maakuntajohtaja

Pirkanmaan digikompassin ​neljä kärkeä nojaavat EU:n komission ehdotukseen digitaalisesta kompassista kohti digitaalista vuosikymmentä 2030. Digikompassin avulla pyritään määrittämään digitaalisen vuosikymmenen strategisia tavoitteita paitsi EU:n tasolla, myös kansallisella ja alueiden tasolla. Digikompassin kärjet ovat: digitaalinen osaaminen, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitaalinen murros ja julkisten palvelujen digitalisaatio.

Pirkanmaan digikompassin kärkiin liittyvät tavoiteteemat sekä näihin liittyvät mittarit ovat nyt kevään edetessä valmistuneet. Pirkanmaasta halutaan tehdä mik​roelektroniikan eurooppalainen osaamiskeskittymä ja tietoliikenteen luotettujen sovellusten edelläkävijä ja myös reunalaskennan osaaja.

Tavoitteena on, että mikropiirisuunnittelu 5-10 kertaistuu ja Pirkanmaalle sijoittuu teollisen mittakaavan siruvalmistusta

Pauli Kuosmanen, Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut

Tampereella on myös hyvät mahdollisuudet olla muun muassa Suomen suurin multimedia- ja XR – ja metaverse-palvelujen kehittäjä.

Digikyvykkyyttä on tarpeen parantaa, samoin datataloutta ja kasvuekosysteemejä. Kehitystä voidaan seurata mittaroimalla esimerkiksi edelläkävijäyritysten osuutta ja datatalouden käytön yleistymistä sekä start up -yritysten määrää.

Kustannustehokkaille ja hyvin suunnitelluille julkisille digipalveluille on suuri kysyntä. Tavoitteena on, että kuntien maakunnalliset ICT-ratkaisut lisääntyvät; samoin avoimien standardien ja lähdekoodin käyttö hankinnoissa. Yksityisen markkinan tarjoaman potentiaalin hyödyntäminen kasvaa. Suomen on oltava turvallinen kohde investoinnille.

Yksi esimerkki digitalisaation hyödyistä on koronaoirearviointiin kehitetty läheterobotti, joka on korvannut jo 833 hoitotyöpäivää.

ICT-ammattilaisten määrä eri toimialoilla tulee tuplaantua. Tuotekehitystyön vahvistuminen edellyttää sitä, että alalle saadaan hakeutumaan lahjakkaita opiskelijoita. Ulkomaalaisia opiskelijoita halutaan lisää Suomeen. Heidän integroitumiseen maahan olisi syytä kiinnittää huomiota, ja taata heille alan harjoittelupaikkoja.

Osaajatarve teknologiateollisuudessa seuraavan 10 vuoden aikana on 130 000 työntekijää. Monimuotoisuuden kasvattaminen työpaikoilla lisää teknologia-alan houkuttelevuutta ja parantaa palvelujen laatua. Naisten osuuden tulisi kasvaa kolmanneksella teknologia-alalla.

Teknologian suunnitteluun tarvitaan lisää naisia, sillä teknologiaa käyttävät kaikki. Tekijöistä viidennes on tällä hetkellä naisia.

Marjo Ollikainen, Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö

Tarvitaan entistä parempaa softaa, kuten kvanttisoftaa, tukemaan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Otetaan mallia diginatiiveista firmoista.

Janne Järvinen, Business Finlandin digimissio

Pirkanmaa Euroopan digiosaamisen kärkeen -tilaisuus 23.5.2022 oli, kiitos osallistujien, antoisa miniseminaari Pirkanmaan digikompassi -hankkeen selvittämistä tavoitteista. Pirkanmaa toteuttaa EU:n digitaalisen kompassin ensimmäisenä alueena Euroopassa. Katso tilaisuuden taltiointi Pirkanmaan liiton Youtube-kanavalta.