Haastattelukierroksella keskusteltiin kuntien ilmastotyön edistymisestä osana Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan toteutumisen seurantaa ja kehittämistä.
Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunkiseutu toteuttivat kesällä 2022 yhteistoimin Pirkanmaan kuntien haastattelukierroksen, jossa keskusteltiin kuntien ilmastotyön edistymisestä, haasteista ja toiveista ilmastotyön kehittämiseksi. Haastattelut ovat osa Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan toteutumisen seurantaa ja kehittämistä.
Haastattelun tuloksista on koottu raportti, johon voi tutustua täällä.
Laajimmin Pirkanmaalla monistetut toimenpiteet liittyvät haastatteluiden perusteella lämmitystapamuutoksiin ja energiatehokkuuden lisäämiseen uudis- ja korjausrakentamishankkeissa. Öljylämmityksestä vaihdetaan tai sen oheen tuodaan, niin kuntien omissa kiinteistöissä kuin yksityistalouksissa, eniten aurinkopaneeleja, erilaisia lämpöpumppuja sekä kauko- ja maalämpöä. Kiinteistöjen lämmitys on toistaiseksi yksi suurimmista päästölähteistä Pirkanmaalla. Se, että kiinteistöjen energiaremontit ovat Pirkanmaan kunnissa yleisin ilmastotoimenpide kertoo, että ilmastotoimia tehdään päästöjen vähentämisen kannalta erittäin tehokkaalla ja vaikuttavalla osa-alueelle.
Monet kunnat ovat aloittaneet ilmastotoimenpiteiden seuraamisen ilmastovahtipalvelun avulla. Myös ilmastoasioiden systemaattisen viestinnän lisääminen on suunnitteilla tai käynnistymässä monessa kunnassa. Lisäksi kuntien omien hiilineutraalitiekarttojen tekeminen on lisääntynyt.
Ilmastotyöhön liittyvät poliittiset haasteet nousivat haastatteluissa lukumäärälliset eniten esille Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan ulkopuolisista teemoista puhuttaessa. Useat haastateltavat kokivat, että ilmastoasiat eivät ole nousseet tarpeeksi keskeisiksi kärjiksi kuntapolitiikassa ja näin näiden kuntien osalta ilmastotoimilta puuttuu vielä tarvittavaa poliittista tukea. Kunnissa pohditaankin keinoja, joilla ilmastotyö saataisiin juurtumaan päätöksentekoon ja sitä kautta arkityöhön. Tiekarttojen tekemisen lisäksi tällaisiksi keinoiksi haastateltavat nimesivät muun muassa hiilineutraalisitoumuksen (hinku) nostamisen kunnan strategiseksi kärjeksi sekä ilmastotyötä tekevien tiiviimmän osallistamisen kunnan strategian tekemiseen ja esimerkiksi kaavoista lausumiseen.
Monen kunnan ilmastotyön resurssit, etenkin henkilöresurssit, ovat haastattelujen perusteella puutteelliset. Useissa kunnissa ilmastotyötä tekee yksittäinen viranhaltija omien töidensä ohella. Henkilöresurssien vähyys kytkeytyy ilmastotyötä tehdessä koettuun heikkoon poliittiseen ohjaukseen. Lisää resursseja tarvittaisiin etenkin ilmastotyötä edistävien hankkeiden rahoitushauissa onnistumiseksi, koska se vaatii paljon aikaa ja erityisosaamista. Koska ilmastotyö ei ole kaikissa kunnissa osa arkipäiväistä työntekoa, niin tällöin hankkeet koetaan erityisen hyväksi keinoksi edistää ilmastotyötä.
Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan teemoista eniten haasteita kuntien ilmastotyössä on maatalouden ja liikenteen päästöjen hillinnässä. Liikkuminen on lämmityksen ohella Pirkanmaan toinen merkittävimmistä päästölähteistä. Liikkumisen lisäksi kuntalaisten kulutustottumuksiin vaikuttaminen koetaan usein vaikeaksi, koska kuntalaisten liikkuminen ja kuluttaminen ovat pitkälti kuntien toimivallan ulkopuolella. Myös sidosryhmien osallistamisessa koetaan haasteita.
Pienempien kuntien on vaikea soveltaa monia maakunnallisessa hiilineutraalitiekartassa listattuja ilmastotoimenpiteitä resurssiensa ja yhdyskuntarakenteensa takia. Kunnan sijainti, resurssit ja elinkeinorakenne vaikuttavatkin ilmastotyössä koettuihin haasteisiin. Kuntalaiset saattavat esimerkiksi vastustaa tuulivoimaa eniten juuri potentiaalisimmilla tuulivoima-alueilla NIMBY-ilmiön takia. Hiilinielujen määrän kasvattamista saatetaan vastustaa samoin eniten paikoissa, joissa on paljon metsää ja metsänomistajia, koska nielujen lisääminen vaikuttaisi metsänomistajien elinkeinoharjoittamiseen negatiivisesti.
Tiekartta uudistuu - pienille maalaiskunnille oma osio tiekarttaan
Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 –tiekartta uudistetaan vuosien 2023–2024 aikana. Sitä uudistettaessa otetaan pienet maaseutuvoittoiset reunakunnat aiempaa paremmin huomioon. Tiekarttaan sisällytetään osio toimenpiteineen, joka on suunnattu nimenomaan heille.
Toimenpidelistaus työstetään yhdessä kuntien kanssa, jotta kaikki voivat jatkossa löytää yhteisestä tiekartasta sovellettavissa olevia toimenpiteitä. Työstössä otetaan huomioon myös Pirkanmaan aktiiviset kyläyhteisöt.
Tiekartan päivityksessä tarkastellaan myös uuden teeman lisäämistä tiekarttaan. Teema liittyisi poliittisiin haasteisiin ja kuntien toimivallan rajallisuuteen, jotta kunnat saisivat lisää työkaluja haastattelujen perusteella esiin nousseisiin haasteisiin.
Tukea hankehakuihin ja hyvien käytäntöjen jakamista:
Haastattelujen perusteella kunnat ovat kokeneet CANEMURE-hankkeelta saadun sparraustuen hankehauissa arvokkaaksi. Kunnat voivat jatkossakin kääntyä Pirkanmaan liiton puoleen, kun tarvitsevat vastaavaa apua. Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus miettivät ratkaisua, miten he voisivat palvella kuntia paremmin kokoamalla ja lähettämällä oleellista tietoa hankehauista oikeaan aikaan kuntien viranhaltijoille.
CANEMURE-hankkeessa on myös kuultu kuntien toive ja tarve pienimuotoisille vertaisryhmätapaamisille ilmastotyön kannalta samassa tilanteessa oleville ja muutoin samantyyppisille kunnille. Vertaisryhmätapaamisia aletaan toteuttamaan vuoden 2023 aikana. Tapaamisissa on tarkoitus jakaa ilmastotyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä kuntien välillä.
Valmistaudutaan yhdessä ilmastolain uudistukseen:
Uusi ilmastolaki astui voimaan tämän vuoden heinäkuussa. Lakiin tehtiin syksyllä täydentävä esitys, joka velvoittaa jokaista kuntaa tekemään ilmastosuunnitelman. Suunnitelma sisältäisi päästövähennystavoitteet ja toimenpiteet sekä tavoitteiden toteutumisen seurannan.
Pirkanmaan liitolla ja Pirkanmaan ELY-keskuksella on tarkoitus järjestää ensi vuoden alkupuoliskolla Pirkanmaan kunnille tilaisuus, jossa ilmastolain lisäystä kuntien ilmastosuunnitelmista käydään perinpohjaisesti läpi. Tilaisuudessa on tarkoitus tarkastella myös erilaisia yhteistyömalleja, joiden avulla kunnat voisivat saada itselleen mahdollisesti lisää resursseja ilmastosuunnitelmien tekemiseen ja sitä kautta ilmastotyön eteenpäin viemiseen.
Tavoitteena on pohtia yhteisesti kuntien ja ympäristöministeriön kanssa muun muassa sitä, voisivatko kunnat palkata suunnitelmien tekoon myönnettävillä resursseilla esimerkiksi useammalle kunnalle yhteisten ilmastokoordinaattorin.
Haastatteluihin osallistui 16 pirkanmaalaista kuntaa, joten kuntien ilmastotyöstä saatiin edustava tilannekuva. Haastattelujen tuloksien perusteella voidaan syventää niin kuntien kuin esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liiton välistä yhteistyötä maakunnallisen ilmastotyön hyväksi.
Pirkanmaan kuntien ilmastotyöhön liittyvät edistymiset, haasteet ja toiveet - kesän 2022 haastattelukierroksen tulokset
Ilmastotyö ja yhteiset ponnistelut kohti hiilineutraalia Pirkanmaata osana vihreää siirtymää jatkuvat!
Vastuullani on vihreän siirtymän edistäminen ja kokonaisuuden koordinointi. Painopisteet ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalous sekä energia. Kehitän teemaan liittyen alueen yhteistyöverkostoja ja toimin siltana kansallisiin ja eurooppalaisiin verkostoihin.
Vastaan Canemure-hankkeen loppuunviemiseen liittyvistä asioista ja Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan päivittämisestä.