Hyppää sisältöön

”Maakunnan liiton tehtävänä on katsoa eteenpäin”

| Pirkanmaan liitto

Millainen oli Pirkanmaan liiton rooli ennen ja mitä se on nyt? Jussi V. Niemi ja Esa Halme pohtivat asiaa yhteisessä haastattelussa.

Pirkanmaan maakunnan historia ulottuu vuoteen 1956 asti. Kunnat päättivät yhdistää voimansa ja hakea valtiolta tukea tiestön ja työllisyyden kaltaisten yhteisten asioiden parantamiseen.

Maakuntatason kehittämistä tehtiin erikseen maakuntaliitossa ja seutukaavaliitossa: maakuntaliitto vastasi edunvalvonnasta ja kehitysprojekteista yhteistyössä kuntien kanssa. Seutukaavaliitossa tehtiin lakisääteisiä seutukaavatehtäviä, tuotettiin tilastotietoa ja muuta taustatietoa - ja tehtiin kehitysprojekteja.

Maakunnan liiton rooli on muuttunut matkan varrella. Vuonna 1994 astui voimaan alueiden kehittämislaki ja vuonna 1995 Suomi liittyi EU:hun. Liittojen omaehtoisesta kehittämistyöstä tuli lakisääteistä. Jokseenkin keinotekoiset suurläänit lakkautettiin Suomessa vuonna 1997. Muutos toi liitolle läänien suunnittelutehtävät.

Jussi V. Niemi toimi Pirkanmaan liiton maakuntajohtajana vuosina 1990-2010. Hän pääsi aloittamaan työnsä puhtaalta pöydältä vuonna 1991, kun vanhojen liittojen tehtävät siirtyivät kokonaan uuden Pirkanmaan liiton pöydälle.

Seuraavat 20 vuotta kuluivat kasvavan maakunnan ja eurooppalaistumisen parissa.

- Neuvostoliiton lakkauttaminen mahdollisti meille aikaisempaa kiinteämmän suhteen lännen sivistysmaailmaan, jonne kuulumme. Euroopan unionin taustalähtökohdat liittyivät vahvasti tavoitteeseen, etteivät maat enää sodi keskenään, Niemi muistuttaa.

Jussi V. Niemi toimi Pirkanmaan liiton maakuntajohtajana vuosina 1990-2010.
Kuva on otettu Pirkanmaan liiton entisissä tiloissa Nalkalankadulla vuonna 2004. (Kuva: Janne Ruotsalainen)

Siinä missä kunnilla oli ennen omat jäteyhtiönsä ja palokuntansa, maakunnallisen yhteistyön myötä perustettiin jätehuoltojärjestelmät ja yhteinen pelastustoimi ja sairaanhoitopiiri.

Naapuriliittojen kanssa perustettiin oma EU-toimisto, joka on nykyään yhteinen Tampereen kaupungin kanssa. EU-toimisto ajaa tekee maakunnan edunvalvontaa EU-tasolla ja auttaa pirkanmaalaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita (kunnat, kaupungit, elinkeinoelämä, koulutus) kansainvälistymisessä.

Pirkanmaan profiiliksi vahvistui korkean teknologian teollistunut maakunta. EU-yhteistyö eurooppalaisti myös liiton toimihenkilöitä.

Niemen työvuosina kehittyi muun muassa Pirkanmaan tiedeyhteisö, lääketieteellinen tiedekunta, ammattikoulutus ja terveyskeskustoiminta. Myös työllisyystilanne ja sen parantaminen on säilynyt kestoaiheena työlistalla.

Infran kehittäminen on ollut näkyvä tavoite liiton matkan varrella.

-Pirkanmaa oli ennen monessa mielessä periferiaa. Nykyinen tieverkosto on rakennettu 40 vuodessa. Yhteysverkot, kuten ajoradat, rautatie, teleliikenne ja lentoliikenne ovat olleet tärkeitä kehityskohteita maakunnassa, Niemi sanoo.

Missä pirkanmaalaisuus näkyy?

Liiton alkuvaiheissa haluttiin tehdä tunnetuksi liittoa ja maakuntaa, joka oli kasvanut paremmin tunnettujen Hämeen ja Satakunnan välimaastossa. Kasvavaa talousaluetta kun ei mielletty perinteisellä tavalla maakunnaksi.

Pirkanmaa sai maakuntajohtaja Niemen aikana oman nimikkopuun, tuomen. Kiveksi valittiin Kurun graniitti ja eläimeksi valkohäntäpeura (valkohäntäkauris), jonka Rafael Haarla toi aikanaan Laukon kartanon maille Minnesotasta. Laukonpeura on sittemmin runsastunut ja levinnyt laajalle.

Pirkanmaan nimikkolintu on västäräkki. Västäräkin esiintyvyys on tosin vähenemään päin, mutta pirkanmaalaisten määrä kasvaa.

Väkisin maakunnallista identiteettiä ei haluttu rakentaa.

-Pirkanmaa on maakunta, joka on syntynyt kasvun ja kehityksen myötä. Emme hakeneet historiasta kumpuavaa paatosta, vaan arkipäivän yhteistyöpohjaa, Niemi sanoo.

Yritysten nimissä näkyvä Häme ja Satakunta on yhä useamman Pirkanmaa. Pirkanmaalaisuudesta on tullut arkipäiväistä vuosikymmenten saatossa.

Perinteinen syyskuun alussa pidettävä Pirkan päivä sai myös alkunsa tarpeesta tehdä maakuntaa tunnetuksi. Toive juhlavastaanotolle syntyi, kun lääninhallitusten uudenvuoden vastaanotoista luovuttiin läänien lakkautuksen myötä. Moni jäi kaipaamaan perinnettä.

- Saimme päivästä samalla hyvän foorumin, jossa kiittää yhteistyökumppaneitamme, Niemi kertoo.

Pysyvä osa Pirkan päivää on jokavuotinen Pirkan palkinto, jolla annetaan arvostusta maakunnan toimijoille.

Kasvun rinnalle vastuullisuus ja hyvinvointi

Esa Halme siirtyi Pirkanmaan maakuntajohtajaksi 12 vuotta sitten Päijät-Hämeen liitosta. Hän näkee länsimaisen järjestelmän koostuvan kytköksistä. Länsi-Suomessa se merkitsee erityisesti korkean jalostusarvon teollisen tuotannon viennin kannalta elintärkeitä yhteyksiä. Niin fyysisiä, sosiaalisia, kulttuurisia kuin tietoteknisiä.

- Länsi-Suomen viennin arvo on yli 200 % alueen BKT:stä. Kun verrataan Ruotsiin ja Norjaan, sekä Tampereella että Oulussa pitäisi olla ihan eri tason lentoyhteydet, Halme sanoo.

Maakunnan kasvu on jatkunut ja asukkaita on tullut lisää kymmeniä tuhansia. Kasvun rinnalle on tullut uusia ulottuvuuksia, kuten ympäristövastuullisuus ja tarve uudenlaisille hyvinvoinnin mittareille.

- Paikallishallinnon ydin on se, että päättäjä vastaa palveluista siinä mittakaavassa, johon hänet on valittu, Halme korostaa.

Sote-uudistuksen etuna on yhtenäiset palvelut ja järjestelmät. Samalla tilastotieto kohenee, kun tietoa kerätään eri paikoissa samalla tavalla.

Maakuntajohtaja Esa Halme jää ensi keväänä eläkkeelle. - Meidän tehtävänämme on pohtia sitä, miten eletään huomisen maailmassa, hän sanoo.
Kuva: Rami Marjamäki. Kuva on otettu Pirkanmaan liiton nykyisissä tiloissa Tampellassa.

Koulutuksen saralla Halme korostaa yleissivistyksen merkitystä. Tampere on maailman suurimpia sisämaakaupunkeja ja työelämällä on tarjota osaamisperusteisia mahdollisuuksia.

- Pirkanmaan tulee olla kotipesä kansainvälisille muuttajille. Kielellis-kulttuuriset taidot ovat keskeisen tärkeitä. Olemme tässä hieman jäljessä pk-seutua ja Turkua. Harvinaisten kielten osaamista tulee vaalia ja yhdistää koulutusta ja opiskeluryhmiä eri kouluissa.

Keväällä 2022 työura tulee ansiotyön osalta täyteen ja Esa Halme jää eläkkeelle. Miten hän näkee maakunnan liiton roolin loppuvuonna 2021?

- Pirkanmaan liitto on ainoa toimielin, jonka tehtävä on katsoa ainoastaan eteenpäin. Meidän tehtävänämme on pohtia sitä, miten eletään huomisen maailmassa.

Esimerkiksi maakuntakaavan uudistamisessa on huomioitava asioita, kuten yhdyskuntarakenteen muutos, ympäristöasiat, ihmisten arvostukset ja liikenteen sujuvuus sekä se, mihin kannattaa kohdentaa investoinnit.

- Brysselissä pohditaan rahan kulkua kansantaloudessa tilanteessa, jossa fossiiliset polttoaineet jätetään ostamatta. Meidän on pohdittava vaadittavia toimia, jotta Pirkanmaa on kehityksessä mukana.

Halmeen mukaan Eurooppa on tulevaisuudessa entistä avoimempi ja verkottuneempi. Tavoitteena on menestyä siten, että asioita voidaan hoitaa samalla vastuullisesti.

- Euroopan täytyy löytää kyky tuottaa itse omat luonnonvaransa ja energiansa. Euroopan vahvuus on se, että se edustaa halutuinta elämäntapaa. On löydettävä yhteisiä linjoja ja kuljettava positiivisen muutoksen aallonharjalla.

Maakunnan liiton on mahdollista käydä keskusteluja monipuolueympäristössä peilaamalla erilaisten ryhmien arvoja.

- Meillä ei ole omaa toimialaa, vaan saamme olla monessa mukana ja keskittyä vaalikauden jälkeiseen huomiseen. Emme ratko ongelmia, vaan mahdollisuuksia.

Maakuntajohtajan roolissa Halme näkee kyvyn yhdistää toimijoita.

- Tärkeintä on saada ne, jotka tekevät muutoksen, oppimaan tekemään se yhdessä. Hyvää syntyy, kun päättäjät kohtaavat ilmiöitä yhdessä ja ratkovat niitä yhdessä.

Teksti: Milja Mansukoski

Kuvat: Janne Ruotsalainen, Rami Marjamäki, Kirsti Palokangas-Kivilinna

Kaikki artikkelit