Hyppää sisältöön

Liikenneinvestoinneissa niukkuutta valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa

| Edunvalvonta, Pirkanmaan liitto, Saavutettavuus ja liikenne

Pirkanmaalla on odotettu Väyläviraston investointiohjelmassa vuosille 2023-2026 esitettyjen uusien investointikohteiden aloittamista, mutta liikenne- ja viestintäministeriölle kohdennetut määrärahaleikkaukset näkyvät budjettiesityksessä vähäisenä investointirahoituksena.

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti 5.8. ensi vuoden budjettiehdotuksensa. Ehdotuksessa painotetaan luottamusta talouteen panostamalla turvallisuuteen, omavaraisuuteen ja kasvuun.

Kehysbudjetti sisältää melko vähän tarkasti yksilöityjä kohteita. Määrärahojen käyttö tarkentuu ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten ja virastojen budjetin täytäntöönpanossa eduskunnan hyväksyttyä budjetin. Vertailu edellisvuosien talousarvioesityksiin ei ole suoraan mahdollista, sillä menneinä kolmena vuotena on annettu runsaasti lisätalousarvioita sekä koronasyistä että muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen.

Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 31.8.-1.9.2022. Eduskunta saa hallituksen budjettiesityksen käsiteltäväkseen 19.9.2022.

Pirkanmaan asettamat omat budjettitavoitteet painottuvat erityisesti liikennehankkeisiin, työvoiman saatavuuteen ja osaamisen turvaamiseen.

Joitakin poimintoja Pirkanmaan budjettitavoitteiden näkökulmasta:

Lisäpanostukset turvallisuuteen ovat Pirkanmaan elinvoimaisuutta lisäävää täällä sijaitsevan merkittävän puolustusalan osaamisen myötä. Muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, kun Venäjä-yhteyksien merkitys vähenee, on varmistettava läntisen Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja kehittyminen niin maan hyvinvoinnin kuin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

Liikenteen osalta VM:n määrärahaesitykset perustuvat jo aikaisempiin päätöksiin sekä joihinkin täsmäkohdennuksiin. Pirkanmaalla on odotettu Väyläviraston investointiohjelmassa vuosille 2023-2026 esitettyjen uusien investointikohteiden aloittamista, mutta liikenne- ja viestintäministeriölle kohdennetut määrärahaleikkaukset näkyvät budjettiesityksessä vähäisenä investointirahoituksena.

Suomen pääradan osalta investointirahoitus etenee ensi vuonna Helsinki/Pasila-Riihimäki 2. vaiheen osalta 39,8 miljoonalla eurolla, mutta Helsinki-Tampere -peruskorjauksen rahoitus on edelleen alkuvaiheessaan. Tampere-Jyväskylä -radan parantaminen etenee ensi vuonna 8,4 miljoonalla eurolla. Suunnittelurahoitusta on osoitettu Tampere-Oulu -välille 0,5 miljoonaa euroa ja Tampere-Jyväskylä -välille 5 miljoonaa euroa.

Tampereen raitiotien 2. vaiheen toteuttamiseen on ensi vuodelle osoitettu 5,4 miljoonaa euroa.

Julkisen henkilöliikenteen palveluissa on junaliikenteen ostoihin osoitettu koko maassa 30,2 miljoonaa euroa, jonka lisäksi ilmastoperusteisesta tuesta osoitetaan 4,7 miljoonaa euroa junaliikenteen ostoihin.

Digiradan eli junankulunvalvonnan uudistamisen aloittavaan kehitys- ja verifiointivaiheeseen on osoitettu 12 miljoonan euron määräraha. Digiratauudistus tulee alkamaan Pori-Tampere -radalla.

Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan vaihtoehtomenetelmäkeskus FIHAIVE:n (entinen FICAM) rahoitus maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen on ensi vuonna sama kuin kuluvana vuonna eli 0,3 miljoonaa euroa.

Tampereella sijaitsevan UKK-instituutin toimintaa sosiaali- ja terveysministeriö tukee ensi vuonna samalla määrärahalla kuin kuluvana vuonna eli 0,928 miljoonalla eurolla.

Tampereella sijaitsevan Poliisiammattikorkeakoulun opetustoiminnan osalta aloittavien opiskelijoiden määrä tulee olemaan edelleen 400 opiskelijaa. Tämän toteutumista edesauttaa VM:n esittämä lisäpanostus poliisin määrärahoihin, jolla turvataan 7500 poliisihenkilön palkkaus.

Suomen kestävän kasvun ohjelma on tärkeä myös Pirkanmaalle. Maakunta haluaa olla koko teknologia-Suomen erityisosaaja. Määrärahoja suunnataan muun muassa vihreää siirtymää edistävään puhtaaseen teknologiaan, TKI-toimintaan sekä työllisyyden edistämiseen. Merkittävää on myös se, että Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen osoitetaan koko maassa 432 miljoonaa euroa.

Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan Suomessa 50 miljoonan euron pysyvällä rahoituksella vuodesta 2023 lukien. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen osoitetaan koko maassa 30 miljoonaa euroa.

Veikkausvoittovarojen tuloutuksen alenemiseen osoitettava parlamentaarisesti sovittu budjettirahoituksen kompensaatio on tarpeen myös Pirkanmaalle, missä on odottamassa runsaasti liikuntapaikkarakentamisen kohteita eri puolilla maakuntaa.

Lisätiedot:

  • Kehityspäällikkö Marko Koskinen

    Teen kiinnostavinta, osaavinta ja saavutettavinta maakuntaa. Työni toimenpiteet kohdistuvat maakunnalliselle ja kansalliselle tasolle. Tarvittavaa muutosta toteutan monipuolisen yhteistyön keinoin. Yhteistyössä Pirkanmaan kansanedustajat ovat tärkeässä roolissa.

Kaikki artikkelit