Ilmastokevät: Kiertotaloudesta uutta elinvoimaa Pirkanmaalle

Kiertotalous on viime vuosina noussut yhä isommin sekä valtion että kuntien agendalle Suomessa. Vuonna 2021 julkaistiin valtion Uusi Suunta, ehdotus kiertotalouden strategiaksi. Vuodesta 2022 on valmisteltu puolestaan valtakunnallista Kiertotalouden strategista green dealia. Samaan aikaan EU tasolla on menossa uusia isoja aloitteita kiertotalouden edistämiseksi, viimeisimpänä Circular Cities and Regions -aloite, jossa myös Pirkanmaan liitto ja Kiertotalous Pirkanmaa ovat mukana.

Kaikkien näiden toimien tavoitteena on viedä yhteiskuntaamme mahdollisimman resurssitehokkaaseen ja samalla hiilineutraaliin suuntaan. Haasteena on kuitenkin, että vaaditut muutokset ovat monesti isoja ja niihin vaaditaan paljon uutta osaamista, aikaa kehittämiseen ja laajaa yhteistyötä. Samaan aikaan meillä on vielä hyvin vähän tahoja, jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja, apua ja sparrausta kiertotalouden kehittämiseen.

Vastauksena muun muassa näihin haasteisiin Nokian kaupungin omistama Verte Oy kehitti vuosina 2021-2022 (AKKE-rahoitteisessa) PirkaCirc-hankkeessa kiertotalouden maakunnallisen kehittämismallin. Ajatuksena oli, että maakunnallinen tarkastelu voisi olla oikeampi taso kuin kuntataso, sillä materiaalivirrat eivät katso kuntarajoja. Verte kehitti toimintamallin maakunnalliselle kehittämiskeskukselle, jonka tarkoitus on toimia julkisomisteisesti kuntien ja yritysten apuna kiertotalouden tärkeimmissä alueellisissa teemoissa.

PirkaCirc-hankkeen tuloksena perustettiin vuoden 2023 alusta uusi maakunnallinen kiertotalouden kehittämiskeskus eli Kiertotalous Pirkanmaa (KiPi), jota operoi Ekokumppanit Oy. Kehittämiskeskuksen tavoitteena on auttaa kiertotaloudesta kiinnostuneita kuntia ja yrityksiä ottamaan onnistuneita askeleita kohti kiertotaloutta. Toiminta keskittyy erityisesti rakennetun ympäristön (talonrakentaminen ja katu- ja maarakentaminen) ja teollisten symbioosien teemoihin, sillä näissä liikkuu eniten materiaalivirtoja. Tällöin myös mahdollinen vaikuttavuus on mahdollisimman suurta, jos muutosta virtojen uudelleenkäyttöön saadaan aikaiseksi. Lisäksi Ekokumppanit on hakenut Pirkanmaan liitolta rahoitusta PirkaCirc2-hankkeeseen, jossa kehittämiskeskuksen toimintaa eri kärkiteemoissa testataan yhdessä muutan pirkanmaalaisen kunnan kanssa.

Maakunnallisista tavoitteista konkreettisiksi teoiksi

Kiertotalous liittyy vahvasti myös Pirkanmaan ympäristö ja ilmastotyöhön. Pirkanmaan liiton sivuilla lukee ”Edistämme fossiilitonta energiantuotantoa, kestävää kiertotaloutta ja luonnon hyvinvointia. Meidän tavoitteemme on olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä.” Tämä tavoite ei ole toteudu yksin liiton, yksittäisen yrityksen tai yhden kunnan toimesta, vaan siihen tarvitaan hyvin suunniteltuja täsmätoimia eri aloille.

Kiertotalous on yksi parhaista työkaluista saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteita. Hyvin usein päästöt syntyvät resursseista; niiden hankkimisesta tai niiden valmistuksesta. Samaan aikaan käytämme tällä hetkellä jo olemassa olevien resursseja sekä Suomessa että kansainvälisesti leväperäisesti.

Eri arvioiden mukaan vain noin 11 % kaikista materiaaleista päätyy Euroopassa takaisin kiertoon, Suomessa luku on 9 % luokkaa. Suurin osa materiaaleista heitetään pois ensimmäisen käyttökierroksen jälkeen, vaikka materiaaleissa olisi vielä valtava määrä potentiaalia jatkokäyttöön. Toisaalta usein materiaalien valmistus on juuri se vaihe, jossa eniten päästöjä syntyy ja jos saisimme valmistusta vähennettyä, olisimme jo hyvin pitkälle Pariisin sopimuksen vaatimalla tiellä.

Konkreettisia toimia ja apua

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii työkaluja ja uusia toimintamalleja, ja juuri niitä Kiertotalous Pirkanmaa on sitoutunut luomaan rakennetun ympäristön ja paikallisten materiaalivirtojen ympärille. Esimerkiksi talonrakentamisessa, joka on yksi yhteiskunnan hiili-intensiivisimmistä aloista, rakennusmateriaalit ovat yksi isoista yksittäisistä päästölähteistä.

Periaatteessa purettavia rakennuksia voisi jätteen sijasta tarkastella materiaalipankkeina, mutta tällä hetkellä suurin osa puretuista materiaaleista menee korkeintaan uusiokäyttöön (esim. osa betonirakenteista murskataan ja käytetään vaikkapa katu- ja maarakentamisessa), eikä sellaisenaan purettujen rakennusosien hyötykäyttöä juurikaan vielä nähdä.

Kissanmaan kiertotaloustalon tontinluovutuksessa Tampereen kaupunki loi uudenlaisia kriteereitä, joilla yritykset pystyivät kilpailemaan kiertotalouden ratkaisuilla tontinluovutuksessa. Tämän raikkaan uuden tuulahduksen kaltaisia case-esimerkkejä KiPi:n on tarkoitus tuoda Pirkanmaalle lisää.

Matka erilaisten suurienkin hiilineutraalisuus-, resurssitehokkuus- ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamiseen ei aina ole suora, eikä kaikkein helpoin, mutta Kiertotalous Pirkanmaa pyrkii ainakin kiertotalouden osalta suoristamaan kehittämisen tien mutkia ja keventämään matkan aikana syntyvää taakkaa.

Lisäksi haluamme tehdä sen tavalla, johon monet toimijat eivät ole koskaan aikaisemmin tottuneet: tavoittelemme yhteistä, emme omaa etua ja muutamme aidosti toimintaympäristöjä – voimakkaassa yhteistyössä kuntien ja yritysten kanssa. Pyrimme myös lisäämään vuoropuhelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä, sillä kiertotalouden systeeminen muutos syntyy yhdessä.

Lisätietoa KiPin eli Kiertotalous Pirkanmaan toiminnasta: www.kiertotalouspirkanmaa.fi

Karoliina Tuukkanen
vanhempi asiantuntija, Kiertotalous Pirkanmaa -kehittämiskeskus
Ekokumppanit Oy

Aikaisempia Ilmastokevät-sarjan tekstejä voit lukea blogisivultamme.