Hyppää sisältöön

Hämeenkyrössä keskusteltiin kestävästä liikkumisesta ja maataloudesta

| Hankkeet ja selvitykset, Pirkanmaan liitto, Ympäristö ja ilmasto

We make transition! -hankkeen tavoitteena on yhteiskehittää uudenlaisia ratkaisuja erilaisten toimijoiden kanssa.

Kesän aikana käytiin kaksi We make transition! -hankkeen ryhmäkeskustelua kestävään liikkumiseen sekä kestävän maatalouteen ja elämäntapaan liittyen upeista maalaismaisemistaan tunnetussa 10 000 asukkaan Hämeenkyrössä. Keskusteluihin osallistui runsas joukko kunnan, päätöksentekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan sekä koulujen ja maatalousyrittäjien edustajia. Ryhmäkeskustelut rakensivat yhteisymmärrystä ja toivat esille erilaisia näkökulmia näihin teemoihin.

Kestävä liikkuminen

Haaste sekä Suomessa että Hämeenkyrössä on, kuinka aikuiset ja lapset saadaan liikkumaan fyysisesti enemmän ja kestävillä tavoilla. Hämeenkyrössäkin korostuu tottumus autopainotteiseen elämäntapaan ja joukkoliikenne ei ulotu haja-asutusseuduille. Kunnan pyöräily- ja kävelyinfran parantamisen myötä lihaspainotteinen liikkuminen helpottuu, vaikkakin vuodenaikamme sitä satunnaisesti haastavat. Yhteisesti todettiin, että pyöräilyn ympärille on kytkettävissä matkailua sekä kahvila-, ravintola- ja hyvinvointipalveluita paikallista elinvoimaa tukemaan. Kunnan sinisen infran arvoa toivottiin nostettavan ja liikkumista veneillen tai kanootilla tai yleisesti vesistöjen rannoilla parannettavan.

Hämeenkyrön vapaaehtoistyössä näkyy vapaaehtoisten ikääntyminen ja nuorten houkuttelun vaikeus – kuitenkin esimerkiksi vapaaehtoisten kuntoilijoiden reitinraivaustalkoot tai yhteistä liikuntasuunnittelua tukeva seuraparlamentti urheiluseurojen ja kunnan välillä ovat onnistuneita esimerkkejä kansalaisyhteiskunta-kunta -yhteistyöstä. Esiin tuotiin myös, että liikunnan ja kulttuurin konseptejakin on mahdollista yhdistää inspiroivalla tavalla – kokeiltu oli esimerkiksi metsäseikkailujen järjestämistä lapsille tai kulttuurikyläkävelyjä aikuisille.

Kestävä maatalous ja elämäntapa

Maataloudella on pitkät juuret Hämeenkyrössä ja sisäänrakennettu tahto kestävyyteen, sillä kestämätön viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa. Keskustelussa nousi esiin, että maatalous painii kannattavuus-, hiilijalanjälki- ja biodiversiteettihaasteiden kanssa. Lisäksi sosiaalista kestävyyttä haastavat maatalousyrittäjien jaksamishaasteet ja maatalouden huoltovarmuus sekä omavaraisuus.

Todettiin, että tämänhetkiset yhteiskunnalliset arvot ja tavat eivät tue kohtuullista ja kestävää kuluttamista. Keskustelussa korostui, että kestäviä elämäntapojen esittelyn olisi hyvä olisi hyvä läpäistä koko kouluketju varhaiskasvatuksesta lähtien, kodin roolia unohtamatta. Tämän nähtiin tuovan myös ymmärrystä ruoantuotantoa kohtaan ja kiinnittävän tiiviimmin maaseutuun, sen toimijoihin ja mahdollisuuksiin.

Hämeenkyrössä maatalousoppilaitos Osaran toiminta on erityisen merkittävää maatalouteen liittyvän koulutus- ja tutkimustiedon kokoajana, pölyttäjänä ja verkostoyhteyksissä. Myös monet yritykset, kuten Frantsilan yrttitila ponnistavat kestävältä pohjalta. Frantsila ilmaisi haluaan verkottua eri luomutoimijoiden kanssa sekä tahtoaan toimia kestävyysdynamona ja alueen elinkeinojen sekä työpaikkojen edistäjänä. Keskusteluissa toivottiin myös kunnan tukemana yhteistyön vahvistamista eri maatilojen ja niitä ympäröivien toimijoiden kesken. Tärkeäksi nähtiin myös nuorten rooli ja kytkeminen maatalouteen. Nuoret tulee saada ymmärtämään maatalouden merkitys ja arvo Hämeenkyrölle. Vastaavasti nuoret voivat tuoda mukanaan maatalouteen tuoreita näkökulmia, luovuutta ja innovatiivisia ajatuksia.

Hanke järjestää ensi vuoden keväällä Hämeenkyrön murrosareenan, jossa keskitytään erityisesti kestävään maatalouteen. Tähän yhteiskehittämisprosessiin kutsutaan mukaan laajasti eri tahoja.

Katso myös kansainväliset projektisivumme ja syvenny eri kestävyysteemoihin blogimerkintöjen muodossa niin Pirkanmaalta kuin laajemmin Itämeren alueelta.

Hämeenkyrön bloggaukseen pääset tästä linkistä.

Kaikki artikkelit