On välttämätöntä turvata terveyttä ja hyvinvointia. Tärkeätä on myös varmistaa, että kriisin jälkeinen yhteiskuntamme on valmis etsimään kestävästi menestyviä ratkaisuja uusilla tavoilla.
Suomi on käynyt läpi ensimmäisen vaiheen koronakriisistä. Kansallisesti on käytetty merkittävä määrä rahaa kriisistä selviytymiseen. Toki vielä on paljon tekemättä.
Akuuteimman vaiheen jälkeen tiukassa taloudellisessa tilanteessa on normaalia kohti mentävä viisain ja toimivin ratkaisuin. Pysyvien ratkaisujen löytämistä auttaa, kun edetään kriisin aikana opitulla hyvällä yhteistyöllä.
Kunnilla on keskeinen rooli, kun ylitetään kunnallistalouden vaikeuksia. Elinkeinoelämän tilanteen parantamisessa vastuu on luonnollisesti kauppakamareilla ja yrittäjillä, ELY:llä ja oppilaitoksilla. Näitä kaikkia yhdistävää maakunnan poliitikkojen, niin kansanedustajien kuin kunnallispoliitikkojen kyky tehdä yhdessä. Laajoissa rakenteellisissa asioissa on vaikeata edetä ilman monimaakuntaista yhteistyötä.
Pirkanmaalle on etua siinä, että koko yhteistyöverkostollamme on laaja tuki ja yhtenevät tavoitteet meille tärkeissä asioissa. Infrastruktuuriin liittyvässä investointeja edistävässä edunvalvonnassa kaikilla hankkeilla on korkea hyötykustannuskerroin ja positiiviset vaikutukset laajalle alueelle. Esimerkiksi rataverkkohankkeissa hyötyjiä ovat rannikkomaakunnat, pääratakäytävä ja sisämaan maakunnat.
Toisen asteen kehittyminen, korkea-asteen - niin ammattikorkeakoulun kuin yliopiston - vahvistuminen ja kyky tarjota Suomen korkeinta osaamista yhteiskunnan ja sen kehittymisen tarpeisiin on maakunnan kannalta iso asia.
Ammattimaisesti tehty valmistelu on synnyttämässä kehitystyötä, jota maakunta tarvitsee.
Esa Halme, maakuntajohtaja
Koronaepidemia on tuonut hyvin näkyville yhteensopivamman, laajemmilla voimavaroilla ja tehokkaalla päätöksentekokyvyllä olevan sote-uudistuksen välttämättömyyden.
Merkittävin osa tähän tähtäävää työtä oli kuntien ja sairaanhoitopiirin tekemä valmistelu huhtikuun lopussa päättyneeseen rahoitushakuun. Vastauksia odotetaan kesäkuun lopussa.
Ammattimaisesti tehty valmistelu on synnyttämässä kehitystyötä, jota maakunta tarvitsee. Tasavallan hallitus sai ratkotuksi uudistuksen viimeiset poliittiset kysymykset pääsiäisen aikoina ja lakiluonnos on saatu lausunnolle.
Edunvalvonnallisesti kiinnostavia kysymyksiä ovat esimerkiksi syntyvän uuden organisaation kyky toimia strategisesti ja tehokkaasti uudistuen. Toinen aivan keskeinen asia on taloudellinen toimintakyky ja siihen liittyen valtuuston mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Yksi usein liian pienelle huomiolle kriisien alla jää henkinen ilmapiiri ja kulttuuri. Tähän sopii hyvin Winston Churchillille tehty kysymys taiteen rahoituksen leikkaamisesta sodan rahoittamiseksi. Hänen vastakysymyksensä oli: “Minkä puolesta me sitten taistelisimme?”
On välttämätöntä turvata terveyttä ja hyvinvointia. Tärkeätä on myös varmistaa, että kriisin jälkeinen yhteiskuntamme on valmis etsimään kestävästi menestyviä ratkaisuja uusilla tavoilla.
Johdan Pirkanmaan liittoa ja maakunnan tulevaisuuden valmistelua. Johdan maakunnan edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopassa, Suomessa ja Pirkanmaalla. Tavoitteenani on kestävästi menestyvä kansainvälinen Pirkanmaa. Vastaan tuloksistamme maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle.
