Vahva vienti voi auttaa Länsi-Suomea uuteen kasvuun
Länsi-Suomen maakuntajohtajat odottavat rakentavaa otetta ja nopeita päätöksiä Eurooppa-neuvostolta, jotta koronasta aiheutuvat taloudelliset ongelmat voidaan ratkaista.
Koronapandemian taltuttamiseksi asetetuilla tiukoilla eristäytymistoimenpiteillä on ollut rajuja negatiivisia vaikutuksia talouteen ympäri maailmaa. Näin myös Suomessa. Onneksi taudin leviäminen on saatu hyvin hallintaan.
Euroopan komissio toteaa 6. toukokuuta julkaisemassaan kevään 2020 talousennusteessa, että Eurooppa kärsii tänä vuonna ”ennennäkemättömästä taantumasta”. Ennusteen mukaan EU:n talous supistuisi tänä vuonna noin 7,5 prosenttia ja työttömyysaste nousisi viime vuoden 6,7 prosentista 9 prosenttiin.
Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen shokin vaikutukset näkyvät kaikkialla Euroopan unionissa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikkialla. Ne vaihtelevat maittain esimerkiksi sen mukaan, millainen on maan talouden rakenne tai sen riippuvuus ulkopuolisista talouksista.
Tämän huomion myös Euroopan komissio on tehnyt koronakriisiä ja sen talousvaikutuksia tarkastellessaan. Vientivetoiset korkean jalostusarvon alueet näyttävät kärsivän talouden sulkeutumisesta erityisen rajusti. Suomessa tämä näkyy erityisesti vientiteollisuudesta elävässä Länsi-Suomessa.
Komission tilannekuva näyttää, että Länsi-Suomi on potentiaalisesti yksi merkittävimpiä negatiivisen vaikutuksen saavia alueita koko EU:ssa. Länsi-Suomessa EU-viennin suhde BKT:een on 140 ja EU:n ulkopuolelle 70 prosenttia.
Jos talous sakkaa EU:ssa tai muualla maailmassa, vaikutukset näkyvät heti ja erityisesti vientivetoisessa Länsi-Suomessa. Kun Länsi-Suomen vienti ei vedä, näkyy tämä negatiivisesti koko Suomen taloudessa. Suomelta tarvitaan fiksuja ja fiksusti vientikykyymme kohdennettuja toimenpiteitä tätä shokkia lieventämään.
Saman ongelmallisen ominaisuuden kääntöpuoli on, että Länsi-Suomesta löytyvät tulevaisuuden kasvun eväät. Vahva vienti voi nostaa Suomen uuteen kasvuun ja näin helpottaa myös julkisen talouden ahdinkoa. Kehittämispanostuksia kannattaakin suunnata sinne, missä kasvupotentiaali ja kansantalouden saama hyöty ovat mahdollisimman suuria.
Koska jäsenmaiden taloudet ovat keskinäisesti riippuvaisia, vaikuttavat yksittäisten maiden toimenpiteet myös muualla EU:ssa. Me Suomessa olemme riippuvaisia muiden EU-maiden talouksien elpymisestä ja kasvusta. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toteaa Euro ja Talous -nettijulkaisussa, että ”Suomen vientivetoinen talous ei voi kunnolla elpyä, jos suuri osa kotimarkkinoitamme Euroopassa vajoaa syvään ja pitkään lamaan”. Siksi onkin äärimmäisen oleellista, että ratkaisuja EU:ssa etsitään yhdessä. Euroopan komission julkaisema elpymisrahastoehdotus onkin mielestämme iso ja oleellinen askel oikeaan suuntaan.
Nopeat toimet tulee kohdistaa oikein ja keskittyä kestävän ja digitaalisen talouden rakentamiseen. Ne ovat hyvä asia koko Suomelle ja Euroopan unionille. Odotamme siis rakentavaa otetta ja nopeita päätöksiä Eurooppa-neuvostolta.
Länsi-Suomen maakuntajohtajat
Esa Halme, Pirkanmaan liitto
Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto
Pekka Hokkanen, Keski-Suomen liitto
Kaj Suomela, Pohjanmaan liitto
Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto