Strategiajohtaja Jari Kolehmainen
Osallistun monin tavoin Pirkanmaan strategiseen kehittämiseen. Tehtäviini kuuluvat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö, tiedolla johtamisen tuki sekä ennakointi- ja tulevaisuustyö.
Väestöteemainen kuntakierros loppusuoralla
Kuntakierroksen päätavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä Pirkanmaan kuntien väestökehityksen dynamiikasta ja vaikutuksista erityisesti niiden elinvoiman näkökulmasta.
Pirkanmaan liiton väestöteemainen kuntakierros on loppusuoralla. Sen puitteissa olen yhdessä maakunta-analyytikko Jukka Nissisen kanssa tavannut jo nyt lähes kaikkien Pirkanmaan kuntien edustajat työkokouksen merkeissä. Kuntakierroksen päätavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä Pirkanmaan kuntien väestökehityksen dynamiikasta ja vaikutuksista erityisesti niiden elinvoiman näkökulmasta.
Jo nyt voidaan sanoa, että tuo tavoite on täyttynyt. Syvemmän analyysin aika on myöhemmin, joten tässä vain muutamia pintaraapaisuja. Kuntakierroksen alussa meillä oli aika vahva esiymmärrys väestökehityksen ja elinvoiman suhteesta: kasvava väestö tuo elinvoimaa ja aleneva väestökehitys taas haastaa sitä. Näinkin toki on, mutta kuva on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen. Se on pikemminkin hyvinkin monivärinen.
Kohtaamiset kuntien kanssa toivat esiin sen, että kaikenkokoiset kunnat ovat perustellusti erittäin kiinnostuneita väestökehityksestään. Useissa tapauksissa kuntien edustajien keskeisin mielenkiinto kohdistuu väestökehityksen ja kunnan oman palveluverkon suhteeseen. Kuntien nykyolemuksen mukaisesti erityisen oleellinen kysymys on varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen palveluverkko.
Vahvan väestökasvun kunnissa kyse on siitä, kuinka palveluverkkoa kyetään kehittämään tulevaisuudessa mahdollisimman hallitusti ja oikea-aikaisesti. Kasvunäkymä tarjoaa mahdollisuuden tarttua monenlaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vastaavasti monissa hitaan kasvun tai jopa laskevan väestökehityksen kunnissa oltiin tilanteessa, jossa palveluverkko oli jo sopeutettu nykytilaan ja lähitulevaisuuteen sopivaksi. Näissä kunnissa tuotiinkin esiin sitä, että huomiota on mahdollista kiinnittää palveluiden laadulliseen kehittämiseen ja eri väestöryhmien huomioimiseen. Monet kunnat olivat huomioineet esimerkiksi niiden demografisen rakenteen vaikutuksen esimerkiksi vapaa-ajan palveluiden kehittämisessä. Myös elinvoimayhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa nousi useasti esiin.
Kuntaorganisaatioiden oman elinvoimatyön lisäksi monissa työkokouksissa puhuttiinkin laajemmin koko kuntayhteisön elinvoimasta. Kyse on sekä ihmisistä että yrityksistä. Yritysten näkökulmasta väestökehitys liittyy sekä paikalliseen kysyntään että työvoiman saatavuuteen. Kasvava väestö luo molempien tekijöiden osalta uusia mahdollisuuksia. Monissa laskevan väestökehityksen kunnissa puolestaan vapaa-ajan asukkailla on erittäin iso merkitys esimerkiksi kunnan yksityisen palvelutarjonnan kehittymisen kannalta. Yhteisöllisyys ja ihmisten oma aktiivisuus leimasi monien kuntien elinvoiman kehittymistä.
Päällimmäiseksi kuntakierrokselta onkin jäänyt mieleen Pirkanmaan moni-ilmeisyys myös väestökehityksen ja elinvoiman osalta. Kunnat hakevat aktiivisesti itselleen sopivia tapoja vaikuttaa väestökehitykseen ja kehittää omaa elinvoimaansa. Tämäkin osoittaa paikallisuuden ja paikallisen kehittämisen voiman.