Strategiajohtaja Jari Kolehmainen
Osallistun monin tavoin Pirkanmaan strategiseen kehittämiseen. Tehtäviini kuuluvat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö, tiedolla johtamisen tuki sekä ennakointi- ja tulevaisuustyö.
Väestöennustetyön merkitys aluekehityksessä
Pirkanmaan liiton tavoitteena on vuosittain päivittyvillä ajantasaisilla ennusteilla auttaa Pirkanmaan kuntia ja muita toimijoita suuntaamaan ja ajoittamaan väestökehitykseen kytkeytyviä politiikka- ja kehittämistoimia niin, että ne perustuvat ajantasaiseen tietopohjaan.
Pirkanmaan valmisteilla olevassa maakuntastrategiassa tarkastellaan myös maakunnan väestökehityksen näkymiä. Työ- ja elinkeinoministeriö kannusti tähän myös omissa ohjeissaan. Se onkin ymmärrettävää, sillä monilla alueilla kysymys väestön ikääntymisestä ja vähenemisestä on erittäin keskeinen aluekehityksen kysymys. Se on sitä myös Pirkanmaalla, vaikka maakunta näyttää kokonaisuudessaan jatkavan tukevalla kasvu-uralla.
Pirkanmaan väestöennustetyön kautta olemme kuitenkin yhä selvemmin tietoisia, että Pirkanmaa on väestörakenteeltaan muutosta läpi käyvä maakunta ja että muutoksen vaikutukset näkyvät eri tavoin sen eri osissa. Yhtäältä Pirkanmaa on vahvan kasvun, kansainvälistymisen ja muuttovoiton alue, toisaalta maakunnassa on alueita, joissa kehitys on tasaisempaa tai jopa väestömäärältään vähenevää.
Pirkanmaan väestön määrä oli viime vuonna noin 545 000 henkeä. Pirkanmaan liiton maakunnallisen ennusteen mukaan 600 000 rajapyykki saavutetaan viimeistään 2030-luvun loppupuoliskolla. Ennusteen mukaan väestömäärän sijaan Pirkanmaata yleisesti kohtaava haaste onkin työikäistä nuorempien – ja erityisesti ammatillisen koulutustason eläköityvää työvoimaa korvaavien (0–17-vuotiaiden) – ikäluokkien suhteellinen vähentyminen. Samaan aikaan työiän ohittaneen väestön (65 vuotta täyttäneiden ja vanhempien) osuuden määrä näyttää kasvavan. Tämä aiheuttaa haasteita eritoten tiettyjen alueiden työvoiman saannille ja toisaalta elinkeinoelämän kannattavuudelle alueellisesti. Mikäli syntyvyys jatkuu alhaisena, voi väestöllinen huoltosuhde jatkua kestävänä ainoastaan maan sisäisen ja maan ulkopuolisen muuttoliikkeen avulla.
Väestöennustetyön kautta tehty ikäryhmätarkastelu tuo myös esiin, että tällä hetkellä Pirkanmaalla sekä nuorten että työikäisten ikäluokan määrä lisääntyy erityisesti kasvaneen maahanmuuton kautta. 2020-luvulla maahanmuuton määrä Pirkanmaalle tuplaantui nousten noin kahdesta tuhannesta vuosittaisesta muuttajasta korkeimmillaan 5392 henkeen vuonna 2023. Vuosien 2023 ja 2024 aikana Pirkanmaan saamasta nettomuutosta yli 50 prosenttia muodostui maahanmuutosta. Tällä hetkellä on vielä epävarmaa, jatkuuko kansainvälinen muuttoliike yhtä vilkkaana; se tulee vaikuttamaan lähivuosien päivittyneisiin ennusteisiin. Vuonna 2024 maahanmuutto jo laski huippuvuoden 2023 lukemasta noin 600 henkeä ollen 4743 henkeä.
Jo entuudestaan taas on selvää, että Pirkanmaa on vetovoimainen myös maan sisäisen muuttoliikkeen kohteena, ja se onkin yksi nopeimmin kasvavista alueista Suomessa. Toisaalta myös tässä suhteessa on ilmassa kysymysmerkkejä sen suhteen, kuinka paljon muilla, monilla paikoin vähenevän väestön, alueilla on tarjota ns. muuttopotentiaalia Pirkanmaalle myös tulevaisuudessa.
Ennakoivilla ja tietopohjaisilla toimilla maakunta voi muodostaa dynaamisen ja eri osien vuorovaikutteisen kokonaisuuden väestöllisesti niin elinkeinorakenteelle, työvoiman saatavuudelle, opiskelulle kuin elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksille myös tulevaisuudessa. Tämä ajattelumalli taustalla Pirkanmaan liiton tavoitteena on vuosittain päivittyvillä ajantasaisilla ennusteilla auttaa Pirkanmaan kuntia ja muita toimijoita suuntaamaan ja ajoittamaan väestökehitykseen kytkeytyviä politiikka- ja kehittämistoimia niin, että ne perustuvat ajantasaiseen tietopohjaan.
-
-
Maakunta-analyytikko Jukka Nissinen
Tehtävänäni on tuottaa tietoa, joka tukee Pirkanmaan liiton ja maakunnan päätöksentekoa ja edistää alueemme kehitystä.
Kuva: Shutterstock