Työministeri Arto Satosen juhlapuhe Pirkan päivän juhlaseminaarissa

On ilo ja kunnia viettää kanssanne perinteistä Pirkan päivän juhlaa tänään täällä Tampere-talossa. On hienoa, että meillä Pirkanmaalla Pirkan päivän juhla kokoaa yhteen maakunnan ihmisiä eri puolilta ja erilaisista organisaatioista. Vaikka toimimme globaalissa ympäristössä, on tärkeää muistaa, että sekä kansallisesti että alueellisesti teemme niitä valintoja, joilla voimme vahvistaa elinvoimaamme ja kilpailukykyämme.

Tulen puheenvuorossani avaamaan tuoreen hallitusohjelmamme työmarkkinoita koskevia keskeisiä uudistuksia, sekä päivän teemaan liittyen myös elinkeino- ja teollisuuspolitiikan linjauksia ja teknologisen kehityksen myötä muuttuvia osaamistarpeita.

Viime vuodet ovat koetelleet kansalaisten, yritysten ja valtioiden kriisinkestävyyttä. Olimme juuri selviämässä globaalista pandemiasta, kun Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 mullisti koko Euroopan turvallisuustilanteen ja pakotti Suomenkin arvioimaan uudelleen geopoliittista asemaamme Venäjän rajanaapurina.

Näiden kriisien vaikutukset näkyvät edelleen arjessamme. Hintojen ja korkotason nousu heikentävät talouden näkymiä. Yksityinen kulutus on laskenut ja julkisen talouden kustannukset kasvaneet. Suomen pankin kesäkuun ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,4 %, koska hintojen nousu, kiristynyt rahapolitiikka ja heikko vientikysyntä painavat kasvua. Pientä valonpilkahdusta on sentään näkyvissä, kun kotitalouksien ostovoima kääntyi huhti-kesäkuussa nousuun. Ensi vuodesta odotetaan parempaa, mutta kasvu jäänee silti alle yhden prosentin.

Suomen talouden kannalta huolestuttavaa on tuottavuuden heikko kasvu sekä niin tuotannollisten kuin T&K-investointien taso. Työllisyysaste on viime vuosina noussut, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa ja työttömyysasteemme on edelleen liian korkea. Paitsi talouden kannalta, myös inhimillisestä näkökulmasta on tärkeää, että mahdollisimman moni työikäinen suomalainen pääsee ja on kiinni työelämässä.

Työllisyysasteen noususta huolimatta meillä on huutava pula osaavasta työvoimasta. Tämä on todellinen ongelma, joka koskettaa kaikkia alueita ja useita aloja.

Julkisen talouden velkasuhde on viimeisen viidentoista vuoden aikana noussut huomattavasti. Menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin, ja meille on syntynyt mittava rakenteellinen alijäämä. Ottaen huomioon ikärakenteemme ja korkotason nousun tilanne on äärimmäisen huolestuttava.

Suomella on pohjoismaista eniten velkaa ja alhaisin työllisyysaste. Sen vuoksi julkisen talouden tasapainottaminen ja työllisyyden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta hyvinvointi voidaan turvata sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

* * *

Hallituksen keskeinen tavoite on parantaa Suomen kilpailukykyä, työllisyyttä ja työn tuottavuutta sekä siten edistää kansalaisten ostovoimaa. Hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa tämän hallituskauden aikana. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin.

Yhteiskunnan kannalta työmarkkinoiden toimivuus on olennaisen tärkeää. Kansainvälisessä kilpailussa menestyäksemme tarvitsemme toimivat ja riittävän joustavat työmarkkinat. Tarvitsemme työmarkkinat, jotka tukevat työllisyyttä, talouskasvua ja kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyvyn ja työllistämismahdollisuuksien parantaminen on keskeistä hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tekemisen ja työn teettämisen pitää kannattaa nykyistä paremmin.

Työmarkkinoiden toimivuudesta huolehtiminen edellyttää, että työlainsäädäntöä uudistetaan aktiivisesti. Keskeiset periaatteet kestävät aikaa, mutta toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan myös uudistuksia. Työntekijöiden suojelu on edelleen työlainsäädännön perustehtävä.

Hallitusohjelman uudistukset liittyvät muun muassa neuvottelujärjestelmän kehittämiseen, paikallisen sopimisen lisäämiseen sekä työllistämisen ja työllistymisen esteiden purkamiseen.

Työlainsäädännön uudistukset ovatkin yksi hallituksen prioriteetti. Näillä uudistuksilla hallitus haluaa vaikuttaa työn tuottavuuden kasvuun ja yritysten palkanmaksukyvyn paranemiseen. Tavoitteena on parantaa erityisesti pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia.

Työnantajayritysten määrä on käännettävä kasvuun. On otettava huomioon myös työvoimapulasta kärsivät alat ja hyödynnettävä työperäistä maahanmuuttoa.

Työlainsäädäntöhankkeiden valmistelu on käynnistynyt työrauhan edistämisen ja paikallisen sopimisen osalta. Muiden hankkeiden osalta tavoitteena on saada esitykset eduskuntaan hallituskauden puoleenväliin mennessä. Uudistukset valmistellaan kolmikantatyöryhmissä.

Työmarkkinauudistusten ohella satsaamme työelämän kehittämiseen. Hyvä työelämä edellyttää ihmisten työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistumista, mahdollisuuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän kitkemistä.

* * *

Työministerinä vastuulleni kuuluu käynnissä oleva TE-palveluiden uudistus, jossa vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta lähtien. Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden kasvua, kun palvelut tehostuvat ja ne viedään entistä lähemmäksi asiakkaita. Lisäksi uudistus antaa kunnille mahdollisuuden räätälöidä palveluita kuntalaistensa ja alueen työnantajien ja yritysten tarpeisiin vastaten.

Valmistelu on parhaillaan erittäin tärkeässä ja kriittisessäkin vaiheessa. Kuntien on toimitettava suunnitelmat ja sopimukset työvoimapalveluiden järjestämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön lokakuun loppuun mennessä. Työllisyysalue edellyttää vähintään 20000 henkilön työvoimapohjaa ja yhteistä maarajaa kumppanien kanssa.

Pirkanmaalle on syntymässä kaksi työllisyysaluetta. Isompi Tampereen johdolla ja läntiselle Pirkanmaalle toinen Sastamalan johdolla. Lisäksi Mänttä-Vilppula ja mahdollisesti myös Valkeakoski miettivät kumppanien hankkimista maakuntarajan takaa.

Tiedämme, että eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä henkilöasiakkaiden että työnantajien ja yritysasiakkaiden palveluissa on aivan keskeistä kohtaannon edistämiseksi. Haluankin korostaa työllisyysalueiden välisen yhteistyön merkitystä, myös maakuntarajat ylittäen. Tärkeää on hyödyntää myös yksityisiä toimijoita ja järjestöjä työllistämisen edistämisessä.

Pidän keskeisenä, että Pirkanmaan työllisyyden edistämisen ekosysteemeiksikin kutsutut toimija-, yhteistyö- ja kumppanuusverkostot jatkavat vastaisuudessakin aktiivista yhteiskehittämistä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Tiedän, että esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöllä on ollut ilo esitellä Pirkanmaata hyvänä benchmarkina monelle muulle toimijalle erilaisten yhteistyörakenteiden, tiedolla johtamisen ja monen muun hyvän käytännön levittämiseksi.

* * *

Hallitusohjelman punaisena lankana on kasvun ja kilpailukyvyn sekä julkisen talouden vahvistaminen. Tässä onnistuaksemme tarvitsemme tietenkin myös investointeja. Hallituksen pyrkimyksenä on ennen kaikkea investointeja houkuttelevan ja vakaan toimintaympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen. Kilpailukykyinen toimintaympäristö on edellytys sille, että suuret investoinnit sijoittuvat Suomeen.

Teollisuuden puhtaan siirtymän investointitarpeiden arvioidaan kasvavan merkittävästi tarjoten teollisuuden uudistumiselle suurimman muutosvoiman vuosikymmeniin. Globaalin kilpailutilanteen ja arvoketjujen muutokset haastavat kuitenkin suomalaisten yritysten toimintaympäristöä. Blokkiutuminen on vahvistunut ja suurvallat ajavat strategisia tavoitteitaan vahvasti talouden keinoin. Suomi pienenä avotaloutena on muutosvoimille erityisen alttiina tilanteessa, jossa teollisuuksien pelikenttää jaetaan uudelleen.

EU:ssa äänenpainot valtion roolin vahvistamiseksi ja strategisen autonomian korostamiseksi ovat lisääntyneet. Maailman isot teollisuusmaat kilpailevat tällä hetkellä keskenään puhtaan siirtymän investoinneista. Bidenin hallinnon Inflation Reduction Act eli IRA-tukiohjelma tarjoaa Yhdysvaltoihin suuntautuville investoinneille ison mittakaavan tukia mm. akku- ja vetyinvestoinneille. EU on käynnistänyt vastatoimet, muun muassa suuntaamalla olemassa olevien rahoitusohjelmien resursseja strategisiin hankkeisiin.

Myös valtiontukisääntöihin tehdyt määräaikaiset helpotukset mahdollistavat sen, että jäsenmaat voivat halutessaan rahoittaa investointeja aiempaa avokätisemmin, kuten etenkin Saksa on tehnyt. Investointikilpailussa pärjätäkseen Suomen on ylläpidettävä kilpailukykyistä investointiympäristöä, mutta myös arvioitava valmiutta tukea investointeja tarkkaan kohdennetuilla julkisilla toimilla.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että valtaosa teollisuuden investoinneista on täysin markkinaehtoisia. Mikäli markkinoiden toiminnassa todetaan puutteita, voidaan julkisella rahoituksella täydentää yksityistä, jakamalla riskiä ja vivuttamalla rahoitusta erityisesti kapeikkoalueille. Samalla puhdasta siirtymää tulee vauhdittaa eri politiikkakeinoin, kuten ennakoitavalla lainsäädännöllä ja sujuvoittamalla investointien luvitusta.

Luvituksen sujuvoittaminen on yksi kaikkein tärkeimmistä keinoista vauhdittaa teollisuuden puhtaan siirtymän investointeja. Lupajärjestelmä tulee tehostaa nopeammaksi, joustavammaksi ja ennakoitavammaksi. Luvitusta sujuvoitetaan ja nopeutetaan parantamalla lainsäädäntöä, tiivistämällä viranomaisten välistä vuorovaikutusta ja vakiinnuttamalla monilupaisia hankkeita koskeva yhden luukun toimintamalli. Uudistusten tarkoitus ei ole alentaa ympäristönsuojelun tai kokonaisturvallisuuden tasoa, vaan vähentää hallinnollista rasitusta ja lisätä ennustettavuutta.

Vaikka Suomessa on vahvaa osaamista ja kilpailukykyisiä ratkaisuja, olemme tuottavuuskehityksessä, investoinneissa ja talouden kasvussa jääneet jälkeen verrokkimaista. Vahvasta osaamispohjasta huolimatta emme ole pystyneet hyödyntämään kasvupotentiaalia täysimääräisesti. Esimerkiksi ICT-investointien osuus tuotannollisista investoinneista (pl. asuinrakennukset) oli vuonna 2017 Suomessa 12 %, kun osuus Ruotsissa on 22 % ja Yhdysvalloissa 19 %.

Suomen on perusteltua kehittää teknologisia vahvuusalueita ja kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa entistä määrätietoisemmin. Hallitus onkin sitoutunut parlamentaarisen TKI-työryhmän suositukseen kasvattaa TKI-toimintaan käytettyä rahoitusta kohti 4 prosenttia BKT:sta.

* * *

Teknologinen kehitys ja niin sanottu kaksoissiirtymä haastavat Suomen työmarkkinoita ja toimialoja. Uudistuva elinkeinorakenne edellyttää aikuisväestöltä uutta osaamista ja jatkuvaa oppimista. Työn murros muuttaa työn tekemisen muotoja. Teknologian kehitys automatisoi työtehtäviä ja hävittää työpaikkoja, mutta synnyttää samalla uusia.

Muutoksiin sopeutuminen edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Pidemmän ajan toimia ovat julkisten T&K –panostusten määrällinen nostaminen, innovaatioekosysteemien kehittäminen yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä, yleisen osaamistason nostaminen sekä yritysten kasvukyvykkyyden vahvistaminen. Tässä tarvitsemme elinkeino-, työ-, innovaatio- sekä koulutuspolitiikan nykyistä parempaa yhteensovittamista.

Siirtymä kohti puhdasta energiantuotantoa vaikuttaa työmarkkinoihin ja ammattirakenteeseen niin Suomessa kuin globaalistikin. Vihreän siirtymän ennakoidaan muuttaman työvoiman kysyntää siten, että korkean tason osaamista vaaditaan yhä enemmän. On myös todennäköistä, että uusia ammatteja syntyy vihreää siirtymää edistäville alueille. Riittävä työvoiman saatavuus ja tehokas työvoiman liikkuvuus alueelta tai ammatista toiseen antavat hyvät edellytykset vihreälle siirtymälle.

* * *

Pirkanmaa ja erityisesti Tampereen seutukunta kuuluu Suomen sisällä voittajiin. Muuttotilastot ja erilaiset kyselytutkimukset kertovat, että muualta Suomesta halutaan muuttaa nimenomaan Pirkanmaalle. Tampere on sisä-Suomen liikenteen solmukohta, josta sujuvat yhteydet eri suuntiin palvelevat koko maan etua.

On hienoa, että tällä vaalikaudella päärata on saamassa huomattavan rahoituksen, jolla parannetaan erityisesti liikkuvuutta Pirkanmaalta pääkaupunkiseudun suuntaan.
Toivottavasti muitakin merkittäviä liikennehankkeita saadaan liikkeelle.

Globaalissa kilpailussa menestyvät ne, jotka kykenevät houkuttelemaan osaajia omalle alueelleen. Tämä on haaste koko Suomelle ja myös Pirkanmaalle. Koulutuspaikkojen ohella se edellyttää onnistumista valmistuvien työllistämisessä ja kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Tampereen nousu Suomen tapahtumapääkaupunkiksi on iso asia koko Pirkanmaan vetovoimalle.

Nykyisellä hallituksella on edessään isot haasteet. Suomen talouden kääntäminen nousuun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen on vaikea tehtävä, koska se edellyttää joistakin saavutetuista eduista luopumista. On kuitenkin nähtävä metsä puilta. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on maailman paras ja nykyisen päättäjäsukupolven tehtävä on varmistaa sen jatkuvuus myös nuorille ja tuleville sukupolville.

* * *

Juhlaseminaarimme teemana on teknologinen murros ja Pirkanmaan teollinen tulevaisuus. Meillä on pitkä ja menestyksekäs teollinen historia, ja aluetalouden ja työllisyyden kannalta teollisuus on edelleen avaintoimiala. Näin ei olisi, ellemme olisi tehneet pitkäjänteistä työtä sen kilpailukyvyn eteen. Kyse on osaamisesta, panostuksista TKI-toimintaan sekä yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyöstä. Tähtäin on ollut, ja sen tulee jatkossakin olla, kansainvälisillä markkinoilla.

Suomella on käsillä erinomaiset mahdollisuudet hyötyä globaalista puhtaan siirtymän ja uuden teknologian ennustetusta investointiaallosta. Se tarjoaa vahvat edellytykset teollisuuden uudistumiselle ja vahvistumiselle. Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, jolla tavoittelemme kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvua sekä teollisten työpaikkojen säilymistä Suomessa.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille hyvää Pirkan päivää ja Pirkanmaalle menestyksekästä teollista tulevaisuutta!

Katso tallenne Pirkan päivän tilaisuudesta täältä.