Tulevaisuuteen voi vaikuttaa yhdessä – opas tarjoaa käytännön askeleet

Oletko kuullut huokailua siitä, että maailmanmenoon ei voi itse vaikuttaa? Mieltä voivat lamauttaa vinha muutosvauhti tai viheliäiset haasteet kuten ilmaston lämpeneminen, luontokato, eriarvoisuus tai ihmisten poteroituminen mielipideleireihin. Epäkohdista on tärkeää puhua, mutta samalla ne järsivät mielialaa ja tulevaisuudenuskoa. Voiko tässä oikeasti muuttaa asioita?

Tämä asetelma on ollut viimeiset kolme vuotta We make transition! eli “Kestävyysmurros tehdään yhdessä!” (2023–2025) -hankkeen ytimessä. Marraskuun 2025 lopulla pidetty päätöstapahtuma keräsi Tampereelle 65 osallistujaa. Saimme todeta, että tulokset ovat olleet mainioita. Kyllä, asioita voi muuttaa. Erityisesti yhdessä muiden kanssa, omalta asuinseudulta käsin.

Kansainvälinen yhteishanke kokosi ihmisiä yhteen ja toimimaan ruohonjuuritasolla kuudessa Euroopan maassa, 12 eri paikkakunnalla. Pirkanmaalla hankekumppaneina olivat Tampereen kaupunki sekä Hämeenkyrön kunta. Pirkanmaan liitto oli yksi hankkeen toteuttajista.

Käytännön työkaluja paikalliseen käyttöön

Tampereella ja Hämeenkyrössä We make transition! -työ vaikutti monin tavoin kolmen vuoden ajan. Muutostyön työkaluna toimi Hollannissa kehitetty murrosareena. Murrosareena on osallistava työpajamenetelmä, jonka aikana tekeminen ei jää puheen asteelle.

Tampereen murrosareenan tapaamisissa osallistujat valitsivat teemakseen kestävän elämäntavan edistämisen. Lopputuloksena syntyi Kestävän elämän kulttuurikeskus, joka löysi tilat käytöstä poistuneesta hallista Kalevassa. Kalevan hallilla on järjestetty esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, yhteisöllisesti tuotettuja taidenäyttelyitä ja monipuolisia kulttuuritapahtumia, ja lisäksi on otettu haltuun kaupunkiviljelyä, kierrätystä, korjausta ja muita kestävän elämäntavan keinoja.

Lue lisää: Kestävän elämän keskus käynnistyy Kalevan hallilla.

Hämeenkyrön murrosareenan tapaamisissa puolestaan haluttiin edistää maaseudun elinvoimaa ja lähiruoan sekä luonnonmukaisen viljelyn tunnettuutta. Lopputuloksena syntyi useita käytännön aloitteita sekä Maaseutuareena, jolle paikalliset maaseututoimijat kokoontuvat kerran vuodessa. Seuraava Maaseutuareena järjestetään Hämeenkyrössä maaliskuussa 2026. Katso vuoden 2025 Maaseutuareenan (tuolloin vielä Maatalousareena) tallenne tämän linkin takaa.

Miksi murrosareena toimii?

Murrosareenojen ytimessä on useampi kokoontumisten ja keskustelujen kokonaisuus. Murrosareena toimii, koska se yhdistää aidosti ja monimuotoisesti eri taustoista tulevia ihmisiä kuten viranomaisia, päättäjiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Myös kokemusasiantuntijuutta pidetään arvokkaana.

Erityisen tärkeää on julkisen sektorin ja paikallisten toimijoiden vuorovaikutus. Hienoa on, jos mukaan saadaan myös poliittisia vaikuttajia. Kun ollaan samassa tilassa keskustelemassa, visioimassa ja kehittämässä ratkaisuja, välikäsiä ei ole. Käytetään kaikille yhteistä, selkeää kieltä ja kuunnellaan. Syntyy yhteisiä hoksauksia. Osallisuus ei jää puheen asteelle, sillä murrosareenaan sisältyy myös yhteiskehittämisen vaihe.

Kaikissa kuudessa Itämeren alueen maassa paikalliset osallistujat valitsivat yhden teeman, johon he halusivat vaikuttaa omalla paikkakunnalla. Useimmiten teemat liittyivät kestävään elämäntapaan, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, tulevaisuuden ruokaan tai kiertotalouden edistämiseen. Tämän jälkeen osallistujat tarkastelivat nykyhetken rakenteita kriittisesti, tekivät vision toivotusta tulevaisuudesta, tunnistivat muutosta vauhdittavia asioita ja keksivät sen pohjalta yhteistyömuotoja ja kokeiluja. Lopuksi päätettiin, mitä askelia otetaan ja kuka tekee mitäkin.

Tuloksista Suomessa ja muualla Itämeren alueella löytyy lisätietoa hankkeen kansainvälisiltä sivuilta. (Suomenkielistä sisältöä löytyy klikkaamalla Suomen lippua).

Oppeja muista maista

Tärkeä osa hankekokonaisuutta on ollut myös kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Pirkanmaan liitto on kotiuttanut oppeja monista kansainvälisistä tapahtumista: hankkeen opintomatkoilta kumppanimaista sekä EU- tapahtumista.

Latvian hankekollegoiden työhön tutustuimme huhtikuussa 2025 ja opimme, miten murrosareenaa voi hyödyntää kokonaisen alueen kehittämiseen. Vidzemen alueella visioitiin, millainen bioregion alue voisi olla tulevaisuudessa. Ruoantuotannon keskiöön haluttiin oman alueen luomuruoka, ja hankkeessa kokeiltiin muun muassa luomuruoan hankintaa ja valmistamista paikallisissa kouluissa.

Hanketta on johdettu vahvasti Pirkanmaalta: päätoteuttaja on ollut Tampereella sijaitseva Suomen Itämeri-instituutti, jonka kanssa Pirkanmaan liitto on osatoteuttajana tehnyt tiivistä yhteistyötä. Suomesta ovat olleet mukana myös Varsinais-Suomen liitto sekä Uudenmaan liitto. Suomen lisäksi hanketta toteutettiin Virossa, Latviassa, Puolassa, Saksassa ja Norjassa.

Hanketta on osarahoittanut Euroopan Unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 3,3 miljoonaa euroa, josta EU:n osarahoituksen osuus oli 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kesto oli 1.1.2023–31.12.2025.

We make transition! -opit murrosareenan hyödyntämisestä nyt yksissä kansissa

Opas löytyy sekä suomeksi että englanniksi.

Oppaan voi lukea tai ladata itselle Interreg-ohjelman sivuilta tämän linkin takaa.

Lyhennetty PowerPoint-esitys oppaasta tämän linkin takaa.

Tutustu myös Varsinais-Suomen liiton tekemään julkaisuun kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kestävyysyhteistyön tavoista. Kuntien ja kansalaistoimijoiden kestävyysyhteistyö – 12 esimerkkiä muutoksen edistämisestä -julkaisussa esitellään kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kestävyysyhteistyön esimerkkejä.

Kirjoittaja Kati Lehtiö toimi projektipäällikkönä We make transition! -hankkeessa.