Tukea tarvitseviin nuoriin kannattaa investoida
TampereMission järjestöjohtaja Matti Helin kirjoittaa kolmannen sektorin ja hankkeiden roolista nuorten palveluissa ja toiminnan vaikuttavuudesta. Kirjoitus on osa Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjaa.
Pitkän linjan sosiaalialan järjestö TampereMissio on yhdessä hankekumppaniensa kanssa toteuttanut viime vuosina Pirkanmaalla useita Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamia tukea tarvitseviin nuoriin kohdistuneita kehittämishankkeita.
Näihin hankkeisiin on tähän syksyyn mennessä osallistunut 450 nuorta, jotka ovat olleet 16–29-vuotiaita, useimmiten lähellä 20. ikävuottaan.
Hankkeissa on tavoiteltu hieman toisistaan poikkeavia kohderyhmiä. Vuosina 2021–2023 toiminut Linja20-hanke tavoitteli palveluiden ja työelämän ulkopuolella olevat nuoria ja Matkalla2-hanke vuonna 2023 mielenterveyspalveluihin jonottavia nuoria. Parhaillaan toimiva Tukivoima-hanke työskentelee sekä psykiatrian palveluihin jonottavien että monipalveluasiakkaina olevien nuorten kanssa.
Kaikissa näissä hankkeissa keskeisenä hankekumppanina on ollut Helsingin Diakonissalaitos. Linja20-hankkeessa kumppanina oli myös Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tukivoima-hankkeessa Pirkanmaan hyvinvointialue.
Hankkeista saatujen hyvien tulosten taustalla on arjessa hyväksi havaittuja toimintatapoja. Nuoret tulevat toimintaan mukaan aina vapaaehtoisesti, monet eri ammattilaisten tai läheistensä vinkkaamina. Heitä ei kohdata jostakin ongelmasta tai diagnoosista käsin, vaan ihmisinä, jotka itse määrittävät työskentelyn suunnan kohti heidän omia unelmiaan. Toiminnassa on paljon yhteisöllisiä elementtejä ja nuoret saavat olla niissä mukana, vaikka isoimmat haasteet olisivatkin jo selätetty.
Nuorten itsensä kokema hyvinvointi kohentui
Olemme mitanneet hankkeiden vaikuttavuutta kahdella eri tavalla. Millaiset ovat nuoren itsensä kokemat vaikutukset hänen omaan hyvinvointiinsa? Tässä käytössämme on ollut kymmenkohtainen Tulostähti-työskentely niiden nuorten kanssa, jotka haluavat sitä järjestelmällisesti täyttää. Toiseksi olemme seuranneet toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Millainen on toiminnan yhteiskunnallinen hyöty euroina lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä?
Tulostähti-mittari koostuu kymmenestä sakarasta, jotka ovat mielenterveys, fyysinen terveys, elämäntaidot, ystävät ja sosiaalinen verkosto, työ ja koulutus, ihmissuhteet, riippuvuuskäyttäytyminen, koti, identiteetti ja itseluottamus sekä luottamus ja toivo. Nuori määrittää itse omassa edistymisessään tapahtuvia muutoksia kunkin sakaran osalta asteikolla 1-10. Antaessaan alhaisia pistemääriä nuori kokee olevansa jumissa asian kanssa ja korkeimpien pisteiden kohdalla itsenäinen oman elämänsä haltija.
Tähän mennessä Tulostähti-työskentelyyn on osallistunut vajaa sata nuorta. Kaikki nuoret ovat kertoneet edenneensä toiminnan seurauksena kaikissa kymmenessä osa-alueessa, tosin paikoin vain vähän. Monissa kohdin nuoret ovat ottaneet isoja harppauksia eteenpäin.
Linja20-hankkeessa eniten edistystä tapahtui työn ja koulutuksen saralla: useat täysin työelämän ulkopuolella olleet nuoret voimaantuivat ja löysivät vakituisen työn avoimilta työmarkkinoilta tai palasivat jatkamaan kesken jääneitä opintojaan. Matkalla2-hankkeen nuoret kokivat, että heidän mielenterveytensä oli hankkeessa parantunut kaikista osa-alueista eniten. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että kyse ei ollut psykiatrian alan hankkeesta. Nuorten arjen tuen vahvistuminen auttoi myös mielen haasteissa. Näin on tähän mennessä tapahtunut myös Tukivoima-hankkeessa.
Näiden lisäksi kaikissa hankkeissa nuoret kuvasivat heidän fyysisen terveytensä parantuneen ja sosiaalisten suhteittensa kehittyneen myönteisesti.
Nuorille itselleen elämä muuttuu merkitykselliseksi ja sosiaaliset suhteet alkavat kantaa, kun heidän kyvykkyytensä ja vahvuutensa saadaan esille ja kun he alkavat luottaa itseensä ja yhteiskuntaan.
Yhteiskunnalle miljoonahyödyt
Olemme myös selvittäneet hankkeiden yhteiskunnallista hyötyä euroina. Arvioinnissa on käytetty SROI-menetelmää (Social Return on Investment), jonka avulla voidaan mitata ja ilmaista organisaation tai projektin sosiaalisia, terveys- ja ympäristövaikutuksia euromääräisesti. SROI-kerroin on keskeinen tulos tässä menetelmässä, ja se kuvaa tuotettujen hyötyjen ja tehtyjen investointien suhdetta.
Laskennassa yhden henkilön pääsy työllisyys- tai koulutuspolulle merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina ja vähentyneinä tulonsiirtoina.
Ensimmäisen vuoden osalta Linja20-hankkeen SROI-kerroin oli 0,41, mikä tarkoitti sitä, että hankkeen kulut olivat 0,25M€ suuremmat kuin hankkeen hyödyt yhteiskunnalle. Viiden vuoden jälkeen SROI-kerroin oli jo 1.71, mikä tuotti yhteiskunnalle 0,31M€ hyödyt. Matkalla2-hankkeessa vastaavat luvut ensimmäisen vuoden jälkeen olivat SROI 0.74 (-0,34M€) ja viiden vuoden jälkeen SROI 1.93 (0,57M€).
Kun hyödyt lasketaan näiden nuorten koko työurille, Linja20-hanke ja Matkalla2-hanke ovat tuottaneet yhteiskunnalle hyötyä siihen mennessä jo lähes 15 M€.
Kadun, sillan tai julkisen rakennuksen rakentamista pidetään yleisesti investointina, johon sijoittamalla yhteiskunta saa tulevaisuudessa tuottoja, käyttö- tai huoltokuluista huolimatta. Tukea tarvitseviin nuoriin sijoittaminen on vastaavalla tavalla investointia, jossa hyödyt eivät näy yhden budjettivuoden aikana, mutta joka kustantaa itsensä jo muutamassa vuodessa.
Erityisesti nyt, julkisen talouden vaikeina aikoina, työn ja palvelujärjestelmän ulkopuolella olevien nuorten arjen tukea olisi vahvistettava. Tämä vahvistaa paitsi nuoria, myös julkista taloutta.
Matti Helin
Kirjoittaja on TampereMission järjestöjohtaja
--
Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia
Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoaa vaikuttajat yhteen ja linjaa maakunnan kehittämisen kannalta merkittävimmät ohjelmat, sopimukset ja rahoitukset. Yhteistyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa vuosikellon mukaisten teemojen äärelle.
Maakunnan yhteistyöryhmän kesäkuun kokouksen teemana oli nuorten hyvinvointi. Kehittämispäällikkö Marja Olli Pirkanmaan hyvinvointialueelta antoi tilannekuvan Pirkanmaan nuorten hyvinvoinnista ja kuvasi nuorille suunnattujen palveluiden kokonaisuuden tarvetta. TampereMission järjestöjohtaja Matti Helin kertoi kolmannen sektorin roolista nuorten palveluissa ja toiminnan vaikuttavuudesta ESR-rahoitteisessa Linja20-hankkeessa sekä sen jatkoyhteistyössä. Hän kuvasi myös toiminnan kansantaloudellista merkitystä ja euromääräistä vaikuttavuutta. Matti Helinin kirjoitus on osa Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjaa.
Kuva: Shutterstock