Ilmastotyötä tukee parhaiten tarkoituksenmukainen, konkreettinen ja vertailukelpoinen indikaattoritieto, jonka seuranta suunnitellaan helposti toteutettavaksi. Tuore katsaus tarjoaa näkymää kuntien ja maakuntien seurantatarpeisiin sekä materiaalia näiden indikaattoripohdintojen tueksi.
Kerroimme keväällä seurantaindikaattoreiden merkityksestä kuntien ja maakuntien ilmastotyön seurannassa, kun Tehoava-hankkeen työpajasarja oli tulossa päätökseen. Hankkeen aikana on kartoitettu laajasti kuntien ja maakuntien ilmastotyön ja vihreän siirtymän seurannan indikaattoritarpeita, ja kesän aikana havainnot koostettiin eri teemoja käsitteleväksi katsaukseksi.
Katsauksen ohessa julkaistiin myös työpajamateriaalia sekä indikaattorilistoja vapaasti käytettäväksi kuntien ja maakuntien indikaattoripohdinnoissa. Listaukseen on sisällytetty niitä indikaattoreita tietolähteineen, joita maakunnat ja kunnat joko käyttävät nykyisissä ilmastosuunnitelmissaan tai haluaisivat mahdollisesti seurata.
Keskeinen maakuntien ja kuntien ilmastotyön väline on Syken ylläpitämä kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelu, joka tarjoaa maksutta maakuntien ja kuntien vuosittaiset päästötiedot vuodesta 2005 lähtien. Palvelua on viime vuosina täydennetty indikaattoreilla, jotka antavat lisää näkyvyyttä laskentaperusteisiin sekä niihin sektorikohtaisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat päästökehitykseen. Indikaattorivalikoimaa ja palvelun käytettävyyttä kehitetään edelleen Tehoava-hankkeessa kerättyjen palautteiden ja käyttäjäkokemusten perusteella.
Muita yleisesti käytettyjä tietolähteitä, joita löytyy myös Syken laskelmien taustalta, ovat muun muassa Tilastokeskuksen, Luonnonvarakeskus Luken ja Energiateollisuus ry:n palvelut. Tehoava-hankkeen listauksesta löytyykin runsaasti esimerkkejä niistä julkisesti saatavilla olevista tiedoista, joiden avulla maakunnat ja kunnat pääsevät jo hyvin liikkeelle oman ilmastotyönsä seurannassa. Lisäksi indikaattorilistoista saa osviittaa niistä tietolähteistä, joilta voi erikseen kysymällä saada tarkempia tai tietyllä tavalla rajattuja tietoja.
Katsaukseen on koostettu havaintoja kuntien ja maakuntien tietotarpeista, joihin nämä kaipaisivat tukea suomalaisilta tiedontuottajilta. Osa tarpeista liittyy pienemmän mittakaavan hankkeisiin ja edistysaskeliin, jotka jäävät nykyisten tietolähteiden rajausten ulkopuolelle – mahdollisesti tiedon hajautuneisuuden ja siten tiedonhankinnan vaikeuden takia. Tämä pätee muun muassa energian pientuotantoon, liikenteen ja työkoneiden vaihtoehtoisiin käyttövoimiin sekä kiertotaloustoimenpiteisiin.
Kunnilla ja maakunnilla on enenevissä määrin tarvetta seurata eri sektoreiden ja oman toimintansa osa-alueiden välisiä kytköksiä ja vaikutuksia. Rakentamiseen, energiaan ja liikkumiseen liittyvät toimenpiteet voivat olla ristiriidassa luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa, ja toisaalta eri sektorien välillä voi syntyä myös samansuuntaisia myönteisiä vaikutuksia. Osuvasti valitut indikaattorit voivat tehdä näitä ilmiöitä näkyviksi ja auttaa ohjaamaan vastuullista päätöksentekoa tulevista toimenpiteistä.
Keskusteluissa nousi esiin myös sellaisia teemoja, jotka eivät välttämättä ole vielä realisoituneet, mutta jotka tunnistetaan tulevaisuudessa olennaisiksi seurannan kannalta. Esimerkiksi mistä kunnat ja maakunnat tulevat aikanaan saamaan riittävällä tarkkuustasolla tietoa vetytalouden kehittymisestä, paikallisista toimijaekosysteemeistä, kytkeytymisestä olemassa oleviin energiajärjestelmiin ja arvoketjuihin, sekä vaikutuksista alueen talouteen ja työllisyyteen? Mikäli vetytaloudelle asetetut toiveet toteutuvat, se tulee olemaan merkittävässä roolissa monen maakunnan vihreässä siirtymässä – ja tarve tiedolle on sen mukainen.
Katsaus liitteineen löytyy aineistopankistamme (linkit tämän sivun alareunassa) sekä Valonian hankesivulta. Indikaattorilistat ja työpajamateriaalit on tarkoitettu vapaasti maakuntien ja kuntien käyttöön, joten niistä on mahdollista räätälöidä omaan seurannan suunnitteluun sopiva kokonaisuus.
Laajemmin ilmastotyön ja vihreän siirtymän seurannan hyviä käytäntöjä tullaan jakamaan syksyn ja talven aikana vertaisoppimisen foorumeissa, joista tiedotetaan lähiaikoina. Lisäksi hankkeessa kehitetään alueellisten pilottien kautta Syken skenaariotyökalua, johon lisätään uusia ominaisuuksia palvelemaan paremmin kuntien ja maakuntien tietotarpeita – myös näistä kerrotaan tulevina kuukausina lisää.
Tehoava-hanke eli Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön on Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen rahoittama valtakunnallinen EAKR-hanke. Suomen ympäristökeskus Syke, Pirkanmaan liitto, Uudenmaan liitto ja Valonia kehittävät hankkeessa tukea ja työkaluja kuntien ja maakuntien ilmastotyön ja vihreän siirtymän seurantaan. Aikavälillä 1.4.2025–31.3.2027 toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 501 318 euroa.
Katsaus liitteineen
Maakuntien ja kuntien ilmastotyön ja vihreän siirtymän indikaattoritarpeet
Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön (Tehoava) -hankkeen katsaus 06/2026
LIITE 1: Ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän indikaattoreita
LIITE 2: Työpajamateriaali: ilmastotyön ja vihreän siirtymän seurantaindikaattorit
Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön (Tehoava) -hankkeen materiaalia kuntien ja maakuntien käyttöön
Toimin projektipäällikkönä ilmastotyötä ja vihreää siirtymää edistävässä valtakunnallisessa Tehoava-hankkeessa (EAKR) sekä energiayhteisöjen toimintaa tukevassa kansainvälisessä REC4EU-hankkeessa (Interreg Europe).