Strategiat ja suunnitelmat kertovat kunnianhimoisista ilmastotavoitteista, joita kohti maakunnat ja kunnat haluavat edetä. Seuranta puolestaan osoittaa, onko näiden tavoitteiden eteen tehty riittävästi vai onko vielä parannettavaa. Oikeiden indikaattoreiden valinta tekee seurannasta tehokasta, tarkoituksenmukaista ja tekoihin kannustavaa.
Indikaattorille ei ole vakiintunutta määritelmää ja se meneekin käsitteenä iloisesti sekaisin mittarin kanssa. Mitä tahansa voi mitata, mutta indikaattori liittyy olennaisesti johonkin itseään suurempaan kehityskulkuun ja kuvaa kyseisen muutoksen tämänhetkistä tilannetta. Esimerkiksi sammakot ovat tunnettuja indikaattorilajeja, jotka reagoivat äärimmäisen herkästi ympäristön tilan heikkenemiseen. Näin sammakkopopulaatioiden mittaaminen voi antaa samalla osviittaa koko ekosysteemin tilanteesta jo ennen muita näkyviä muutoksia.
Kun puhutaan ilmastonmuutoksen hillinnästä, kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma on yksi kiinnostava indikaattori. Muutokset jakaumassa kertovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi asiakkaiden asennemuutoksesta, teknologisesta kehityksestä ja rohkeista investointipäätöksistä – toisaalta myös maailman tapahtumien konkreettisista vaikutuksista paikalliseen tasoon. Useilla paikkakunnilla kaukolämpö näyttääkin nykyisine biopolttoaineineen ja hukkalämpöineen varsin erilaiselta verrattuna menneiden vuosikymmenten öljynpolttoon.
Oikein valitut indikaattorit ja niiden systemaattinen seuraaminen varmistavat, että tietoa tuotetaan ja kerätään tarkoituksenmukaisesti. Jos kunnan ilmastotyötä tehdään vähäisillä resursseilla, harkitusti valittujen indikaattorien ja hyväksi todettujen seurantakäytäntöjen merkitys korostuu entisestään. Kun indikaattorit antavat johdonmukaisesti ja vertailukelpoisesti hyödyllistä tietoa kunnalle tai maakunnalle tärkeästä aiheesta, on helpompaa tunnistaa, mitkä toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia ja jatkossakin panostamisen arvoisia. Indikaattorit paljastavat myös sen, millä osa-alueilla asiat eivät nykyisellään etene ja missä tarvittaisiin esimerkiksi julkisen sektorin tuuppausapua.
Ilmastotyön ja vihreän siirtymän indikaattoritarpeita selvitettiin menneenä talvena kuntien, maakuntien ja muiden toimijoiden kanssa Tehoava-hankkeen työpajasarjassa. Tarkoituksenmukaisten indikaattoreiden lisäksi keskusteluissa korostui tarve luotettaville, helposti saatavilla oleville tietolähteille, joiden avulla kunnat ja maakunnat voivat säännöllisesti välittää seurantatietoa kuntalaisilleen ja päättäjilleen. Kun taustatiedot ja laskentamenetelmät on esitetty yksiselitteisesti, tuloksista on mahdollista viestiä yhteistä ymmärrystä lisäävällä tavalla ja toimintaan kannustaen.
Kuntien ja maakuntien tarpeet ja seurannan painopisteet luonnollisesti eroavat monessa suhteessa toisistaan, mutta niillä on myös huomattavan paljon yhteistä. Työpajojen tuloksista julkaistaan keväällä tiivis katsaus, johon koostetaan eri sektoreita koskevia indikaattoritarpeita. Hankkeen päätoteuttaja Suomen ympäristökeskus Syke hyödyntää tuloksia omien työkalujensa kehittämisessä, minkä lisäksi muut tiedontuottajat – mukaan lukien kunnat ja maakunnat itse – saavat käsityksen siitä, millaista indikaattoritietoa ja missä muodossa sitä kaivataan seurannan tueksi.
Työpajojen tuloksia käsiteltiin laajemmin myös maaliskuisessa Hiilineutraali-webinaarissa, jonka tallenne on katsottavissa täällä. Webinaarissa tarkasteltiin esimerkiksi energian, maatalouden ja kiertotalouden indikaattoreihin liittyviä toiveita, sekä tarvetta tuoda elinkeinoelämän vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuus osaksi kokonaisvaltaista seurantaa.
Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön eli Tehoava-hanke antaa kunnille ja maakunnille tietoa ja työkaluja ilmastotyön ja vihreän siirtymän seurannan tueksi. Euroopan unionin osarahoittamaa EAKR-ryhmähanketta toteuttavat vuosina 2025–2027 Suomen ympäristökeskus Syke, Uudenmaan liitto, Pirkanmaan liitto ja varsinaissuomalainen Valonia.
Lisätietoja hankkeesta: Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön (TEHOAVA)
Toimin projektipäällikkönä ilmastotyötä ja vihreää siirtymää edistävässä valtakunnallisessa Tehoava-hankkeessa (EAKR) sekä energiayhteisöjen toimintaa tukevassa kansainvälisessä REC4EU-hankkeessa (Interreg Europe).
Kuva: Freepik