Raidereformin hyödyt uhkaavat jäädä vajaiksi ilman valtion tukea lähijunaliikenteelle

Valtakunnallinen raidereformi tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kaupunkiseutujen kasvua, työmarkkinoiden toimivuutta ja kestävää liikkumista. Tampereen seudulla lähijunaliikenteen kehittämiselle on jo vahva pohja, mutta suunnitelmien toteutuminen uhkaa jäädä puolitiehen ilman valtion rahoitusta. Raidereformin yhteydessä on varmistettava, että valtio osallistuu myös uusien seudullisten lähijunayhteyksien rahoittamiseen.

– Pirkanmaalla raidereformi vaikuttaa viiden eri ratasuunnan tulevaisuuden liikenteeseen: Pääradalla Tampereesta etelään ja pohjoiseen, Turun suuntaan, Raumalle ja Poriin sekä Orivedelle ja sieltä edelleen Haapamäen radalle. Jokaisella suunnalla on erilaisia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Toisaalla vastaan tulee ratakapasiteetti, toisaalla kalustokysymykset, toisaalla hallinnollisia esteitä. Raide- ja junayhteyksien kehittäminen on pitkäjänteistä työtä eikä se pääty vuonna 2031 alkavaan liikennöintikokonaisuuteen, Pirkanmaan liiton liikennesuunnittelija Juho Vehviläinen toteaa.

Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista raidereformia, jonka keskeisenä tavoitteena on avata valtion tukema henkilöjunaliikenne eli ostoliikenne kilpailulle. Uudistuksella tavoitellaan monipuolisempia ja kustannustehokkaampia matkustuspalveluja sekä kestävän liikkumisen edistämistä. Uuden kilpailutetun liikenteen on määrä käynnistyä vuoden 2031 alussa.

Lähijunaliikenteen kehittämismahdollisuudet on tunnistettu useilla kaupunkiseuduilla. Tampereen seudulla lähijunaliikennettä on suunniteltu pitkäjänteisesti, ja Helsingin seudulla se on jo vakiintunut keskeiseksi osaksi liikennejärjestelmää. Myös Turun ja Oulun seudut ovat aktivoituneet lähijunaliikenteen tavoittelussa.

Lähijuna laajentaa työmarkkinoita ja vahvistaa kasvua

Lähijuna on erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen väline työmarkkinoiden tehostamiseen ja laajentamiseen. Nopeat ja luotettavat junayhteydet tuovat yritysten ulottuville enemmän osaavaa työvoimaa ja avaavat asukkaille uusia työssäkäyntimahdollisuuksia yli kuntarajojen.

Kun työpaikat ja työntekijät kohtaavat paremmin tukee se työllisyyttä, yritysten kasvua ja innovaatioiden syntymistä sekä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Samalla lähijunaliikenne tukee kestävää yhdyskuntarakennetta ja helpottaa kasvavien kaupunkiseutujen liikenteellisiä haasteita.

Tampereen seudulla pohjatyö on jo tehty

Tampereen kaupunkiseudulla lähijunaliikenteen kehittäminen on keskeinen osa seudun kasvua ja kuntarajat ylittävää joukkoliikennettä. Raideliikenteen toimivuudesta on jo myönteisiä kokemuksia erityisesti Tampereella, Nokialla ja Lempäälässä.

Seudun kunnat ovat sitoutuneet kehittämään seisakkeita ja asemanseutuja yhteistyössä valtion kanssa puoliksi jaetuin kustannuksin. Samalla asumista ja palveluja on ohjattu raideyhteyksien varrelle. Panostukset ovat tukeneet seudun kasvua, lisänneet junamatkustusta ja edistäneet kestävien kulkutapojen käyttöä.

Tampereen kaupunkiseudun vuoteen 2040 ulottuvassa rakennesuunnitelmassa tavoitellaan lähijunaliikenteen laajentamista uusille yhteysväleille ja seisakkeille. Nykyinen rataverkko tarjoaa mahdollisuuksia liikenteen kehittämiseen ilman kokonaan uusien raideyhteyksien rakentamista.

Rahoitus uhkaa jarruttaa lähijunaliikenteen laajenemista

Raidereformin toteutukseen liittyy kuitenkin merkittävä ongelma. Valtion rahoitus on kohdistumassa nykyisten ostoliikenneyhteyksien turvaamiseen, kun taas uusien lähijunalinjojen ja liikenteen laajentamisen kustannukset ovat lähtökohtaisesti jäämässä kuntien vastuulle.

Tämä asettaa Tampereen kaupunkiseudun pitkään valmistellut lähijunasuunnitelmat vaikeaan asemaan. Ilman valtion osallistumista vain osa Tampereen seudulle suunnitelluista yhteyksistä voi toteutua. Vaarana on, että seudullinen lähijunaverkosto jää hajanaiseksi eikä palvele kasvavan työssäkäyntialueen tarpeita täysimääräisesti.

Valtion on kannettava vastuu myös uusien lähijunayhteyksien rahoituksesta ja tuettava aidosti seudullisen lähijunaliikenteen syntymistä yhdessä kuntien kanssa.

Kyse ei ole vain Tampereen seudun liikennepalveluista, vaan koko Suomen kasvun edellytyksistä. Suomen kasvu tarvitsee toimivia kaupunkiseutuja. Raidereformin on annettava niille mahdollisuus kasvaa myös raiteilla.

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet 2027-2031: Pirkanmaa on Suomen kasvun veturi ja osaamisen solmukohta (julkaisu avautuu uuteen välilehteen)

Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä asioita, joilla voidaan varmistaa kasvua koko Suomelle.

Lisätietoja:

Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseutu
Seutujohtaja
+358 40 754 3692
paivi.nurminen@tampereenseutu.fi

Kuva: Laura Vanzo