Pirkanmaan liitto perustaa ennusteet uusimpiin mahdollisiin vahvistettuihin Tilastokeskuksen tuottamiin väestöllisiin lähdeaineistoihin. Tuotettavien väestöennusteiden aikajänne on lähtökohtaisesti 10 vuotta.
Pirkanmaan liitto julkaisee uudet väestöennusteensa vuosittain. Uudet koko maakuntaa ja kaikkia Pirkanmaan kuntia koskevat ennusteet ovat nyt saatavilla Pirkanmaan aluetietopalvelussa.
Alla suora linkki väestötietokokonaisuuteen:
Väestöennusteet ja -skenaariot 2026
Pirkanmaan liitto perustaa ennusteet uusimpiin mahdollisiin vahvistettuihin Tilastokeskuksen tuottamiin väestöllisiin lähdeaineistoihin. Tuotettavien väestöennusteiden aikajänne on lähtökohtaisesti 10 vuotta. Vuosittainen päivittäminen mahdollistaa sen, että ennusteiden osalta suurempi painoarvoarvo voidaan antaa 10 vuoden mittaisen ennusteen ensimmäiseen viiteen vuoteen.
Pirkanmaan liiton ennusteen mukaan koko maakunnan väestö kasvaa vuoden 2025 tasosta (noin 549 000 asukasta) yli 600 000 asukkaaseen vuoteen 2034 mennessä. Ennuste ylittää Tilastokeskuksen arvion noin 13 000 asukkaalla.
Ennuste antaa kuitenkin viitteitä siitä, että syntyvyys ei ole väestön uusiutumistason kannalta kestävällä pohjalla. Huolestuttava piirre on työikäisiä nuoremman väestön (erityisesti 0–17-vuotiaat) laskeva määrä. Sen sijaan työikäistä väestöä vanhemman väestön osuus pysyy ennusteen mukaan suhteellisen vakaana.
Erityisesti lisääntyvä maahanmuutto vaikuttaa kasvattavan nuorimman ikäluokan määrä. Maahanmuuttajissa lasten ja nuorten osuus (alle 15-vuotiaat) muuttajista on suurempi kuin maan sisällä tapahtuvassa muutossa. Samoin 30–50-vuotiaiden suhteellinen osuus heistä on suurempi. Suomen sisäisessä muutossa korostuu liikkuvana ryhmänä opiskelemaan tulevat tai työn perässä muuttavat nuoret ja nuoret aikuiset (15–25-vuotiaat).
Maakunnan ennakoitu väestönkasvu ei jakaannu tasaisesti, vaan painottuu Tampereen kaupunkiseudulle. Väestöennustemalli tarjoaa Pirkanmaan 23 kunnasta vain kahdeksalle väestön kasvua vuoteen 2036 mennessä. Muutamissa kunnissa ennustettu väestönkasvu on kuitenkin vain hienoisesti negatiivinen.
Selvemmin väestöään menettävissä kunnissa tyypillinen selitys alenevalle väestökehitykselle liittyy kunnan ikärakenteeseen. Vanhimpien ikäluokkien suuri osuus suhteessa nuorimpiin ikäluokkiin tuottaa luonnollisesti pienenevän väestökehityksen, vaikka kunnan aktiivi-ikäisten muuttoliike olisi verrattain tasapainoinen. Viime vuosien matala syntyvyys tekee muutoksen hyvin näkyväksi.
Erityisesti kuntakohtaisia ennusteita tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä väestöennustemallin luonne. Pirkanmaan liiton käyttämä demografinen projektiomalli projisoi tulevaa väestökehitystä pohjautuen aiempaan kehitykseen ja ikäluokkakohtaisiin väestökertoimiin. Se ei siis voi ennustaa määrällisesti esimerkiksi tulevia tai alkavia, merkittävästi kaupungin tai kunnan väestökehitykseen vaikuttavia aluerakennushankkeita.
Osallistun monin tavoin Pirkanmaan strategiseen kehittämiseen. Tehtäviini kuuluvat TKI-työ, tiedolla johtamisen tuki sekä tulevaisuustyö. Tuemme kumppanuuksia vaikuttavien aluekehityshankkeiden rahoituksen avulla ja muilla mahdollisilla keinoilla.
Tehtävänäni on tuottaa tietoa, joka tukee Pirkanmaan liiton ja maakunnan päätöksentekoa ja edistää alueemme kehitystä.