Pirkanmaan koulutusryhmä: Koulutuksen toimintaedellytyksiä on vahvistettava

Suomi tarvitsee jatkuvasti uutta osaavaa työvoimaa etenkin kasvumaakunnissa, kuten Pirkanmaalla. Koulutuksen kansallisia resursseja tulee kohdistaa alueille ja aloille, jotka turvaavat kansallista kilpailukykyä ja nostavat tuottavuutta.

– Jos koulutusta kohdennettaisiin alueellisesti ja sisällöllisesti uudelleen, se helpottaisi osaajapulaa, nopeuttaisi työllistymistä ja vauhdittaisi talouden kasvua sekä vientivetoisen teollisuuden kehitystä. Kohdentamisessa tulisi painottaa kasvumaakuntia, toteaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Kysyntälähtöinen ammatillinen koulutus turvaa Pirkanmaan osaajatarpeet

Pirkanmaan koulutusryhmä muistuttaa, että alueen elinvoima ja kilpailukyky perustuvat vahvaan osaamiseen ja joustavaan koulutustarjontaan. Kysyntälähtöinen ammatillinen koulutus on keskeinen keino vastata yritysten ja yhteisöjen muuttuviin tarpeisiin sekä turvata yksilöiden työllistyminen.

Koulutusryhmä korostaa seuraavia toimenpiteitä:

• Resurssien riittävyys ja rahoituksen ennustettavuus on varmistettava pitkäjänteisen kehittämisen edellytyksenä. Resurssien turvaamiseksi on välttämätöntä tarkastella myös palveluverkon tiivistämistä valtakunnallisesti siten, että voimavarat kohdentuvat vaikuttavimpiin ratkaisuihin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi koulutuspisteiden keskittämistä vahvoihin kampuksiin, oppilaitosten päällekkäisyyksien karsimista sekä digitaalisten ja liikkuvien palvelujen vahvistamista niin, että koulutus säilyy saavutettavana koko maakunnassa.
• Joustavat koulutuspolut on turvattava, jotta työvoimapulaan ja uusiin osaamistarpeisiin voidaan reagoida nopeasti.
• Ennakoivaa yhteistyötä työelämän, oppilaitosten ja kuntien välillä on vahvistettava, jotta koulutustarjonta vastaa työmarkkinoiden tarpeita.

Korkeakoulujen tulokset puhuvat puolestaan – rahoitus ja rakenteet eivät saa jäädä jälkeen

Suomen korkeakoulut ovat vahvassa kasvussa ja tuottavat yhteiskunnalle entistä enemmän osaamista ja innovaatioita.

Vuoteen 2010 verrattuna yliopistot ovat lisänneet valmistuneiden tutkintojen määrää 22,2 %, vertaisarvioituja julkaisuja 36,7 % ja patentteja ja keksintöilmoituksia peräti 830 %. Uusien opiskelijoiden määrä on kasvanut 44,2 %, ja tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa on noussut 29,9 %, mikä kertoo sekä opiskelijoiden että yliopistojen sitoutumisesta tulokselliseen toimintaan. Samaan aikaan valtion perusrahoitus on laskenut 6,1 %.

Ammattikorkeakoulujen tarjoamien tutkintojen rahoitus on puolittunut kymmenessä vuodessa yhtäältä rahoitusleikkausten ja toisaalta kasvavien opiskelijamäärien vuoksi. Ammattikorkeakoulut tuottivat vuonna 2024 vuoteen 2014 verrattuna 62 % enemmän tutkintoja samalla rahoituksella.

Tämä on kestämätön kehityssuunta: korkeakoulut tekevät enemmän ja vaikuttavammin kuin koskaan, mutta niiden taloudellinen perusta heikkenee.

Kasvun rinnalla on noussut esiin myös korkeakoulutuksen kohtaanto-ongelma. Vuonna 2024 kevään haussa oli tarjolla noin 64 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa, mutta silti yli 14 800 paikkaa (13,4 %) jäi täyttämättä – yliopistoissa jopa lähes 19 %. Hakijoita kyllä riittää, mutta paikat, hakutoiveet ja työelämän tarpeet eivät kohtaa. Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei riitä, vaan ongelma kytkeytyy alojen vetovoimaan, alueellisiin eroihin, työmarkkinoiden muutoksiin ja ohjauksen puutteisiin.

Koulutusryhmä edellyttää:

1. Rahoituksen vahvistamista ja ennakoitavuutta, jotta korkeakoulut voivat vastata kasvaviin koulutus- ja tutkimusvaatimuksiin ilman laadun heikkenemistä.
2. Rakenteellisia ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan, kuten koulutustarpeen parempaa ennakointia, alueellisen liikkuvuuden tukemista, joustavampia valintajärjestelmiä ja vahvempaa urasuunnitteluohjausta.
3. Yhteistyötä valtion, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken, jotta koulutustarjonta ja työmarkkinoiden tarpeet saadaan nykyistä parempaan tasapainoon.

Korkeakoulut ovat Suomen kilpailukyvyn, innovaatioiden ja hyvinvoinnin kivijalka. On välttämätöntä, että valtio tunnustaa nämä tulokset ja turvaa riittävän perusrahoituksen – samalla kun koko korkeakoulujärjestelmä uudistetaan vastaamaan hakijoiden ja työelämän muuttuvaa todellisuutta. Ilman vahvaa ja ennakoitavaa rahoitusta sekä rakenteellisia uudistuksia vaarannamme osaamispohjan, jolla rakennetaan Suomen tulevaisuutta.

Pirkanmaan koulutusryhmä

Allekirjoittajat:
Peer Haataja, varatoimitusjohtaja, Tampereen kauppakamari
Jari Yltävä, rehtori, AhlmanEdu
Ari-Pekka Anttila, koulutusjohtaja, Ammattiopisto Luovi
Marja Sutela, vararehtori, Tampereen yliopisto
Kirsi Viskari, johtaja, Tampereen seudun ammattiopisto TREDU
Katja Komulainen, vararehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Elina Purho, elinkeinoasioiden asiantuntija, Pirkanmaan Yrittäjät
Raimo Alarova, kuntayhtymäjohtaja/rehtori, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä
Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja, SASKY koulutuskuntayhtymä
Jaro Koikkalainen, rehtori, Aitoon koulutuskeskus
Marjaana Eskelinen, rehtori, Varalan urheiluopisto
Teppo Tapani, rehtori, Tampereen aikuiskoulutuskeskus
Jussi Savolainen, alueasiantuntija OAJ, SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustaja
Katja Luojus, TKIO-palvelujohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue
Jari Kolehmainen, strategiajohtaja, Pirkanmaan liitto

Lisätiedot:
Pirkanmaan koulutusryhmän puheenjohtaja Peer Haataja,
p. 040 553 5535, peer.haataja@tampereenkauppakamari.fi

Kuva: Shutterstock