Pirkanmaan kasvu tarvitsee aikuiskoulutusta – osaamisen uudistamisesta on tehtävä hallitusohjelman ydinkysymys

Pirkanmaan yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa esitetään ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen lisäämistä kasvumaakunnissa, koulutuksen uudistamista tarvelähtöisemmäksi ja toimivan, työllisyyttä tukevan jatkuvan oppimisen rahoitusmallin rakentamista. Tavoite vastaa olennaiseen kysymykseen Suomen kasvun edellytyksistä. Työelämässä tarvittavaa osaamista on pystyttävä uudistamaan myös ensimmäisen tutkinnon jälkeen.

Työmarkkinoiden tilannetta on kuitenkin tarkasteltava rehellisesti. Suhdanne ja työpaikkojen vähyys selittävät työttömyyttä, eikä koulutus yksin synnytä yrityksille uusia tilauksia. Työvoimabarometri luokitteli Pirkanmaan tilanteen elokuussa 2026 vakavaksi työvoiman ylitarjonnaksi. Samalla niin valtakunnallisessa kuin pirkanmaalaisessakin ennakoinnissa tunnistettiin pulaa esimerkiksi koneistajista ja hitsaajista. Kokonaistyöttömyys ja tiettyihin tehtäviin kohdistuvat rekrytointivaikeudet esiintyvät usein rinnakkain.

Kohtaanto-ongelman ratkaiseminen edellyttää tarkkuutta. Työnhakijan aiempi tutkinto ei välttämättä vastaa avoimen tehtävän vaatimuksia. Toisaalta kokenut ammattilainen voi tarvita vain rajatun täydennyksen osaamiseensa. Koulutuksen on tunnistettava nämä erot ja tarjottava sopiva reitti työhön.

Pirkanmaalla tarvitaan esimerkiksi mahdollisuuksia täydentää valmistavan teollisuuden osaamista automaatioon, digitaaliseen tuotantoon ja uusiin valmistusmenetelmiin. Alanvaihtaja voi tarvita kokonaisen tutkinnon, mutta työssä olevan tarpeeseen voi vastata tutkinnon osa tai lyhyt koulutus. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen säästää sekä opiskelijan aikaa että julkisia varoja.

– Yrityksen osaamistarpeeseen voidaan vastata kokonaisella tutkinnolla, tutkinnon osalla tai lyhyellä täydennyskoulutuksella. Olennaista on tunnistaa, mitä ihminen jo osaa ja mitä hänen pitää oppia seuraavaksi. Tiivis yhteistyö yritysten kanssa auttaa suuntaamaan koulutusta sinne, missä osaaminen avaa mahdollisuuden työllistymiseen ja kasvuun”, sanoo Tredun ammatillisen koulutuksen johtaja Kirsi Viskari.

Aikuiskoulutukseen kohdistuvat leikkaukset vaikeuttavat tämän tehtävän hoitamista. Vuodesta 2025 ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin yhteensä 120 miljoonan euron sopeutus, jonka painopiste oli jo tutkinnon suorittaneiden aikuisten koulutuksessa. Juuri tässä joukossa ovat myös ne työntekijät, joiden pitäisi uudistaa osaamistaan tai vaihtaa alaa työmarkkinoiden muuttuessa.

Uusien leikkausten mahdolliset vaikutukset on arvioitava ennen ratkaisuja. Koulutuksen järjestäjän tasolla laadittu vaikutusarvio havainnollistaa niiden mittaluokkaa: valtakunnallinen 300 miljoonan euron lisäleikkaus merkitsisi nykyrahoitusmallilla yhdelle aikuiskoulutuksen järjestäjälle noin 7,5 miljoonan euron rahoitusvähennystä. Samassa arviossa opiskelijamaksuilla saatava korvaava rahoitus jäisi noin 200 000–300 000 euroon. Maksut kattaisivat siis vain pienen osan menetyksestä. Kyse on ehdollisesta laskelmasta, mutta toteutuessaan tämän mittaluokan vähennys kaventaisi olennaisesti mahdollisuuksia kouluttaa aikuisia työelämän tarpeisiin.

Oppilaitoksen määrärahasta saatava säästö on arvioitava suhteessa sen muihin vaikutuksiin. Jos työllistymiseen tarvittava koulutus jää toteutumatta, seurauksena voi olla pidempi työttömyysjakso. Jos yritys ei löydä osaajaa, kasvu tai investointi voi viivästyä. Näitä vaikutuksia ei pidä olettaa automaattisesti, vaan ne on sisällytettävä päätösten vaikutusarviointiin.

– Aiemmin suoritettu tutkinto ei poista uuden osaamisen tarvetta. Teknologian ja työtehtävien muuttuessa myös kokeneet ammattilaiset tarvitsevat mahdollisuuden täydentää osaamistaan tai kouluttautua uudelle alalle. Aikuiskoulutuksen rahoituksessa on katsottava tämän päivän säästöjä pidemmälle: miten varmistamme, että yrityksillä on osaajia ja ihmisillä edellytykset pysyä työelämässä”, sanoo TAKKin rehtori Jarno Tuimala.

Tekoäly lisää osaamisen uudistamisen kiireellisyyttä. Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti keväällä 2025 jo 38 prosenttia tutkimuksen piiriin kuuluvista yrityksistä, 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teknologian käyttöönotto etenee nopeasti.

Yrityksen tuottavuus paranee kuitenkin vasta, kun työntekijät osaavat soveltaa teknologiaa omassa työssään. Tarvitaan kykyä arvioida tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta, käsitellä tietoja turvallisesti ja uudistaa työprosesseja. Teollisuudessa tämä voi tarkoittaa kunnossapidon tai laadunvalvonnan kehittämistä, palveluyrityksessä asiakastyön ja tiedonkäsittelyn uudistamista.

Siksi tekoälyosaamista on tuotava osaksi eri ammattialojen täydennyskoulutusta. Koulutuksen pitää tavoittaa myös pienten yritysten henkilöstö ja työntekijät, joilla on vähän aiempaa kokemusta digitaalisista välineistä. Muuten teknologian hyödyt voivat keskittyä yrityksiin ja henkilöstöryhmiin, joilla on jo valmiiksi parhaat edellytykset uudistua.

Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan ennakoitava rahoitus, jonka turvin koulutuksen järjestäjät voivat ylläpitää opetushenkilöstön osaamista ja ajantasaisia oppimisympäristöjä. Koulutustarjontaa on suunnattava yhdessä yritysten ja työllisyysalueiden kanssa. Päätöksissä on yhdistettävä tieto tämän päivän rekrytointitarpeista arvioon siitä, millaista osaamista tulevat investoinnit edellyttävät.

Samalla on ratkaistava aikuisen mahdollisuus osallistua koulutukseen. Tarjolla oleva opiskelupaikka auttaa vain, jos opinnot voidaan sovittaa työhön ja toimeentuloon. Työn ohessa opiskelu, oppisopimus ja joustavasti suoritettavat koulutuskokonaisuudet tarvitsevat toimivat käytännöt. Julkisen rahoituksen, työnantajan panoksen ja opiskelijan vastuun on muodostettava kokonaisuus, joka mahdollistaa myös työllistymisen kannalta tarpeellisen alanvaihdon.

Rahoitukselta on perusteltua vaatia tuloksia. Vaikuttavuutta tulee arvioida työllistymisen, työssä etenemisen ja yritysten osaamistarpeisiin vastaamisen perusteella. Samalla on huolehdittava siitä, että koulutukseen pääsevät myös enemmän ohjausta tarvitsevat ihmiset.

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoite antaa tälle työlle oikean suunnan. Sen toteuttaminen edellyttää päätöksiä, joilla aikuiskoulutuksen saatavuus ja rahoitus turvataan sekä koulutus kytketään tiiviisti työelämän muutokseen. Suomen kasvua rakennetaan suurelta osin niiden ihmisten osaamisella, jotka ovat jo työikäisiä. Heidän mahdollisuutensa oppia ratkaisevat, kuinka nopeasti yritykset voivat uudistua ja kuinka moni löytää paikkansa muuttuvassa työelämässä.

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet 2027-2031: Pirkanmaa on Suomen kasvun veturi ja osaamisen solmukohta (julkaisu avautuu uuteen välilehteen)

Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä asioita, joilla voidaan varmistaa kasvua koko Suomelle.

Lisätiedot:
Peer Haataja
Tampereen kauppakamari
Varatoimitusjohtaja
+358 40 553 5535
peer.haataja@tampereenkauppakamari.fi