Pirkanmaan ilmastotyö: Maakunnan päästöt laskivat lähes neljä prosenttia vuonna 2024
Pirkanmaan maakunnan käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskivat 3,9 prosenttia vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Eniten maakunnan päästöt putosivat energiasektorilla, jossa siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin jatkui reipasta vauhtia. Sen sijaan liikenteen ja maatalouden päästöt lisääntyivät muutamilla prosenttiyksiköillä.
Pirkanmaan myönteistä päästökehitystä vauhdittivat etenkin sähköenergian tuotannon, lämmityksen sekä teollisuusprosessien puhdistuminen. Alueella käytetyn kulutussähkön, sähkölämmityksen, kaukolämmön ja öljylämmityksen aiheuttamat päästöt putosivat v. 2024 yhteensä hieman yli 16 % vuoden takaisiin lukuihin verrattuna.
Liikenteen päästöissä nähtiin noin neljän prosentin lisäys edellisvuoteen. Päästöjen kasvamista selittää suurelta osin liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen, jonka seurauksena biopolttoaineiden osuus tieliikenteen käyttämästä energiankulutuksesta laski. Myös maatalouden päästöt olivat hienoisessa nousussa (3,3 %). Käytännössä maatalouden päästöt ovat kuitenkin pysyneet koko 2000-luvun ajan varsin samantasoisina pienestä vuotuisesta vaihtelusta huolimatta.
Päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla - kiertotalous suunnannäyttäjäksi?
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Pirkanmaan maakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuodesta 2007 vuoteen 2024 yhteensä 44 %. Asetettuihin ilmastotavoitteisiin on kuitenkin vielä reippaasti matkaa riippumatta siitä, tarkastellaanko tilannetta alueen omista tavoitteista tai kansallisen ilmastopolitiikan näkökulmasta. Pirkanmaa tavoittelee 80 %:n päästövähennyksiä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä osana Hiilineutraali kunnat (Hinku) verkostoa. Maakunnan nykyisiä päästöjä (2181 ktCO2e) on laskettava lähes kolmannekseen, että tavoitteen edellyttämä päästötaso (776 ktCO2e) saavutetaan.
– Energiasektorin ohella hiilitasetta on pystyttävä kääntämään ilmastomyönteisempään asentoon erityisesti liikenteessä ja maataloudessa, toteaa johtava asiatuntija Mika Määttä Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Potentiaalia päästöjen vähentämiseen tarjoavat esimerkiksi kiertotalousratkaisut, joilla voidaan vaikuttaa etenkin rakennetun ympäristön, ruokajärjestelmän ja teollisuuden päästöihin.
– Pirkanmaan alueellinen green deal -kattositoumus luo erinomaista pohjaa kiertotalousratkaisujen edistämiseen rakennetun ympäristön ja energiajärjestelmien teemoissa, sanoo Määttä.
Suomen ympäristökeskus on uudistanut alueellisen hiilineutraaliuden määritelmän
Suomessa alueellinen ilmastotyö on valtavirtaistunut 2000-luvun kuluessa. Maakuntien hiilineutraaliuden määrittely ei ole kuitenkaan ollut kovinkaan täsmällistä ja yhdenmukaista sen suhteen, millaisin rajauksin päästöt lasketaan.
Alueiden ilmastotyön seurannan yhdenmukaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi Suomen ympäristökeskus on laatinut hiljattain uuden hiilineutraaliusmääritelmän. Kunnat ja alueet voivat hyödyntää määritelmää jatkossa ilmastotavoitteidensa seurannassa sekä viestinnässä. Uudessa hiilineutraaliusmääritelmässä on kaksi kriteeriä, joiden molempien on täytyttävä:
- kunnan tai maakunnan kaikki käyttöperäiset päästöt ovat tasapainossa hiilinielujen kanssa
- kunta tai maakunta on vähentänyt päästöjään vähintään 70 % vuoden 1990 tasosta.
Uudistetun hiilineutraaliusmääritelmän keskeisenä tausta-ajatuksena on kytkeä alueilla tehtävä ilmastotyö nykyistä saumattomammin osaksi kansallisten ilmastotavoitteiden toteutumista. Hiilineutraalius määritellään kaikilla aluetasoilla samalla tavalla, olipa kyse sitten kunnasta, kaupungista, kaupunkiseudusta, maakunnasta tai mistä tahansa maantieteellisesti määritellystä alueesta.
Määritelmän käyttökelpoisuudesta Pirkanmaalle on käyty kevään aikana keskustelua maakunnallisessa Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -ryhmässä sekä kunnille suunnatussa keskustelutilaisuudessa, jota vetivät Pirkanmaan liitto ja Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Keskustelujen yksimielisenä lopputulemana oli, että Syken uusi hiilineutraaliusmääritelmä soveltuisi lähivuosina parhaiksi suuntaviivoiksi Pirkanmaan ilmastotyön tavoitteille.
– Vaikka tavoitteet ja laskentamenetelmät voivat näyttää monimutkaisilta, taustalla oleva haaste säilyy yksinkertaisena: päästöjen vähentäminen on välttämätöntä, jotta turvaamme kestävän tulevaisuuden myös tuleville sukupolville, sanoo Pirkanmaan liiton kehittämispäällikkö Liisa Hyttinen.
Lisätietoa:
Liisa Hyttinen, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan liitto
p. 040 730 9551
liisa.hyttinen@pirkanmaa.fi
Mika Määttä, johtava asiantuntija, Sisä-Suomen elinvoimakeskus
p. 0295 025 071
mika.maatta@elinvoimakeskus.fi