Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen
Toimin maakuntajohtajan varahenkilönä. Vastuullani on maankäyttö- ja liikennetiimin vetäminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tiimin kanssa.
Pirkanmaa on Suomen liikenteen solmukohta – maakunnan liikenneinvestoinneilla poistetaan kansallisia pullonkauloja
Kasvavan maakunnan ja kasvu-Suomen solmukohdan tarpeisiin ei ole vastattu. Pitkän matkan matkustus- ja kuljetusketjujen häiriöt Pirkanmaalla heijastuvat koko Suomeen.
Pirkanmaa muodostaa Suomen keskeisimmän liikenteen risteysalueen. Monet koko maan keskeisimmistä runkoväylistä kulkevat maakunnan kautta, ja työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että solmukohdan väylät vetävät. Nykytilassa näin ei ole: suuri osa sekä tie- että rataverkon pahimmista pullonkauloista sijoittuu Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle. Kasvavan maakunnan ja kasvu-Suomen solmukohdan tarpeisiin ei ole vastattu. Pitkän matkan matkustus- ja kuljetusketjujen häiriöt Pirkanmaalla heijastuvat koko Suomeen.
Tampere on rataverkon ruuhkainen ja häiriöherkkä solmukohta
Päärata on koko maan tärkein yksittäinen liikenneväylä ja Tampere maan rataverkon vilkkain vaihtoasema. Päivässä sen kautta kulkee jopa 200 junaa ja VR:n lipulla vuositasolla 6,5 miljoonaa matkustajaa. Junat suuntaavat Tampereelta paitsi Päärataa etelään ja pohjoiseen, myös länsirannikolle, Keski- ja Itä-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Tampere kokoaa koko Suomen junaliikennettä: 40 % kaikista kaukoliikenteen matkustajista kulkee Tampere–Toijala-rataosan kautta.
Solmukohdan ratakapasiteetti on kolmeen suuntaan käytännössä loppu: Tampereelta pohjoiseen, länteen ja etelään ei junaliikenteen kehittäminen nykyisillä raiteilla ole mahdollista. Nykyinenkin liikenne on tiukoilla, kun ruuhkaisilla raiteilla pienetkin häiriöt kertautuvat koko rataverkolle. Jos liikenne katkeaa tai häiriintyy esimerkiksi Lempäälässä, Pispalassa tai Parkanossa, heijastuu se koko Suomen rataliikenteeseen ja aikatauluihin.
Päärataan investoiminen on koko Suomen asia. Kun liikenteen pullonkauloja poistetaan etelässä, heijastuvat hyödyt myös pohjoiseen Suomeen. Pääradan on oltava pitkäjänteisen liikennepolitiikan jatkuva vaalikaudet ylittävä kärkihanke. Tulevien vuosien toimenpiteitä ovat Pasila–Riihimäki-hankkeen 3. vaihe, Riihimäki–Tampere-välin peruskorjaus ja Tampereen solmukohdan lisäraiteet Lempäälä–Sääksjärvi, Tampere–Lielahti–Nokia ja Lielahti–Lakiala.
Lisäraiteiden ja korjausten lisäksi on uskallettava mahdollistaa myös uutta. Tampereen järjestelyratapihan siirron ja läntisen oikoradan toteuttaminen tulee olemaan maan merkittävimpiä logistisia avauksia ja kehittämiskohteita. Solmukohdan vahvistamisen lisäksi tulee solmua myös purkaa: Tampereen kannaksen kiertävä ratayhteys poistaa erään maan haavoittuvimmista kapeikoista.
– Selkänojaa hankkeille tuo myös Pääradan asema osana TEN-T -ydinverkkoa sekä Euroopan komission tuore linjaus Tampere–Varsova-yhteydestä osana Euroopan keskeisimpiä liikennekäytäviä. Näkyvyys EU-kartoilla on erinomainen ja mahdollisuudet isoille CEF-rahoituksille olemassa. Riittävä suunnitelmavalmius ja yhtenäinen kansallinen viesti rahoitushakuun vain puuttuvat, toteaa Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja ja Päärataryhmän puheenjohtaja Ruut-Maaria Rissanen.
Tieverkon investointivaje on Pirkanmaalla maan pahin
Suomessa on satojen kilometrien pituudelta tieverkkoa, joka ei vastaa joko pääväyläasetuksessa tai Väyläviraston suosituksissa sille asetettuja vaatimuksia. Pirkanmaalla tilanne on useilla mittareilla hankalin: maakunnassa on kilometreissä eniten sellaista valtion tieverkkoa, jonka poikkileikkaus ei vastaa liikennemäärien mukaista tavoitetasoa.
– Tampereen seudun kautta kulkevat pääväylät 3, 9 ja 12 ovat kaksikaistaisina selvästi alimitoitettuja niiden todelliseen liikennemäärään verrattuna. Ruuhkat heijastuvat myös kuljetusten toimintavarmuuteen, sanoo Tampereen seudun kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Jyrki Tamminen.
Loppuvuonna 2025 rahoituksen saanut ysitien investointipäätös ei korjannut isoa kuvaa: maan vilkkaimman kaksikaistatien sijainti vaihtoi ainoastaan ilmansuuntaa Alasjärven liittymästä pohjoisen sijaan kohti itää. Valtatien 12 osuus Alasjärven Kangasalan Huutijärvelle on maan kärki paitsi liikennemäärissä, myös hankkeen kannattavuudessa. Erinomainen H/K-suhde 2,9 heijastelee tilannetta, jossa pullonkaulan poisto on vuosikausia myöhässä ja hyödytkin sitä myötä hurjat.
Pirkanmaa on koko 2000-luvun jäänyt tieinvestoinneissa jalkoihin: lähes kaikilla mittareilla noin kymmentä prosenttia koko Suomesta edustava maakunta on saanut vain vajaa viitisen prosenttia tierahoista. Väyläviraston, elinkeinoelämän ja viennin näkökulmasta tehokkaita hankkeita maakunnassa riittää, mutta suunnitelmat eivät etene toteutukseen. Panostukset raiteisiin ja joukkoliikenteeseen eivät ole peruste tieverkon laiminlyömiselle. 2020-luvun loppuun mennessä on riskinä lähes miljardin euron toteutusjono.
Pullonkauloista eroon liikenteen kansallisella solmukohtapaketilla
Kasautuneet tie- ja rataverkon pullonkaulat ovat seurausta tilanteesta, jossa Pirkanmaan rooli maan keskeisimpänä solmukohtana on jäänyt valtakunnan tasolla tunnistamatta. Kun samaan aikaan maakunnan väkiluku on kasvanut 20 %, väestönkasvu kasautunut Suomen kasvukolmioon ja läntisten yhteyksien merkitys korostunut, on investointivajeesta syntynyt maakuntarajat ylittävä ongelma.
Pirkanmaan edunvalvontaryhmä painottaa, että tulevassa hallitusohjelmassa on määritettävä ja rahoitettava liikenteen kansallinen solmukohtapaketti, eli ne toimenpiteet, joilla koko maata (Päärata) ja koko kasvu-Suomea (tieverkon pääväylät) haittaavat Pirkanmaan pullonkaulat poistetaan. Kun rahat ovat tiukassa, on panostukset viisainta osoittaa ruokkimaan jo olemassa olevaa kasvua. Sitä Pirkanmaalla on.
Pirkanmaa on Suomen kasvun veturi ja osaamisen solmukohta -julkaisu
Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä asioita, joilla voidaan varmistaa kasvua koko Suomelle.