Maakunta-analyytikko Jukka Nissinen
Tehtävänäni on tuottaa tietoa, joka tukee Pirkanmaan liiton ja maakunnan päätöksentekoa ja edistää alueemme kehitystä.
Onko Pirkanmaan taloudella ja osaamisella muutosjoustavuutta?
Maakunta-analyytikko Jukka Nissisen tekstistä löytyy tulkintaa ja pidemmän aikavälin rakenteellista analyysia Pirkanmaan taloudesta ja osaamisesta muutosjoustavuuden näkökulmasta.
Maakunnan profiili määrittyy usein, eritoten asiantuntijatyössä, sen toimialarakenteen kautta. Toimialarakenteen historia heijastuu pitkään myös maakuntaa vahvasti profiloivan keskuskaupungin herättämään mielikuvaan, näin myös Pirkanmaalla. Mielikuvan lisäksi alueen vahva teollinen perintö konkretisoituu Tampereen kaupunkikuvassa punatiilisten teollisuusrakennusten ja korkeiden savupiippujen kautta.
Pirkanmaan liiton uudistuneen aluetietopalvelun Tilastot ja tilannekuvat -osiossa oleva vuorovaikutteinen Talous ja osaaminen -tietonäkymä pyrkii avaamaan historiallista yksiulotteisuutta monipuolisemman kuvan maakunnan taloudellisesta toiminnasta ja siihen liittyvän osaamisen kehityksestä ja nykytilasta.
Monipuolistuminen tuo resilienssiä
Erityisesti Pirkanmaan liiton tilastoaineistoanalyysiin perustuva maakunnan talouden ja osaamisen tilannekuva taustoittaa ja arvioi alueen kykyä uudistua ja kehittyä toimintaympäristönsä mukana. Tällöin puhutaan alueellisesta muutosjoustavuudesta, eli resilienssistä.
Resilienssi tarkoittaa sitä, että alueella on kyky vastustaa toimintaympäristön negatiivisia shokkeja ja palautua niistä. Tällaisen sopeutumisen lisäksi alueellinen muutosjoustavuus pitää sisällään ajatuksen myös jatkuvasta uudistumisesta ja kehittymisestä, joiden ansiosta se kestää paremmin tulevia haasteita.
Esiin tuodun tiedon valossa esimerkiksi teollisuus ei enää ole Pirkanmaata erityisesti määrittelevä tekijä, vaan maakunta on siirtynyt yhä enemmän palveluvaltaisempaan ns. jälkiteolliseen toimialarakenteeseen.
Tällaista monipuolistumista pidetään yleisesti muutosjoustavuuden kannalta positiivisena seikkana alueellisen resilienssin kannalta. Suhteessa muihin maakuntiin valmistavan teollisuuden jalostusarvon osuus on itse asiassa Pirkanmaalla keskimääräistä pienempi, noin 28 prosenttia, kun maakuntien keskiarvo on 33 prosenttia.
Teollinen ja teknologinen perintö näkyy koulutuksessa
Teollisuus on Pirkanmaalla sisäisesti keskittynyt vahvasti koneiden, laitteiden ja metallituotteiden valmistukseen. Muutosjoustavuuden kannalta myös toimialan sisäinen keskittyneisyys voi lisätä alttiutta suuriin taloudellisiin vaihteluihin erityisesti alueen ulkopuolisten, eli ns. eksogeenisten kriisien, kuten finanssikriisien, geopoliittisten jännitteiden tai sotien aiheuttamien energiakriisien, aikana.
Lisäksi se voi hidastaa alueen kykyä uudistua ja mukautua uuteen toimintaympäristöön, joka syntyy usein shokkien tai kriisien seurauksena. Alueellisesti tämä näkyy usein myös vientivetoisen teollisuuden vahvana reagointina globaaleihin suhdannevaihteluihin, mikä voi johtaa esimerkiksi alueellisesti muuta maata korkeampaan työttömyysprosenttiin laskusuhdanteen aikana.
Alueellisen talouden monipuolistumisesta huolimatta talouden olennaisimman osan eli koulutetun työvoiman tarjonnan osalta koulutusrakenne itse asiassa heijastaa edelleen hyvin vahvasti teollista ja teknologista perintöä. Tilannekuvasta selviää, että suhteessa vertailumaakuntiin eli niin sanottuihin kuutoskaupunkivetoisiin Pohjois-Pohjanmaahan, Uuteenmaahan ja Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalla tekniikan alojen korkeakoulutus on huomattavasti suuremmassa roolissa. Missään muussa vertailumaakunnista tekniikan ala ei ole suurin koulutusala, saati sitten tuota lähes puolta enemmän valmistuneita kuin seuraavaksi suurin koulutusala (Pirkanmaalla terveys- ja hyvinvointialat).
Luovat alat, viestintä ja kulttuuri – elinvoimaa
Toimialarakenteen uusiutumisen ja erityisesti palvelualojen kasvun näkökulmasta myös muiden kuin teknisten alojen koulutetuilla ammattilaisilla on tärkeä roolinsa. Luovien alojen, viestinnän sekä kulttuurialan osaajilla voi olla merkittävä vaikutus erityisesti jälkiteolliseen suuntaan liikkuvan alueen elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen, esimerkiksi kaupunkikehityksen, tapahtumateollisuuden ja innovatiivisten palveluiden kautta (kaikki nousevia aloja Pirkanmaalla).
Voidaan kuitenkin todeta, että toistaiseksi koulutusrakenne näyttää palvelevan maakuntaa hyvin, ainakin tilastollisen tiedon valossa, sillä Pirkanmaalle sijoittuu 70 prosenttia maakunnassa tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneista (Uudellamaalla 90 %, Pohjois-Pohjanmaalla 63 %, Varsinais-Suomessa 60 %). Väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaan pitovoima ja osaamisen hyödyntäminen on vieläkin vahvempaa: alueelle työllistyy väkilukuun suhteutettuna yli 80 prosenttia enemmän tekniikan alan koulutettuja kuin esimerkiksi Uudellemaalle.
Tutustu Pirkanmaan liiton aluetietopalveluun täällä.
Kuva: Andrei Armiagov / Shutterstock