Miten kunnat voivat mitata ja vauhdittaa kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä?

Rakennukset ja rakennettu ympäristö muodostavat suuren osan kuntien päästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta. Vihreän siirtymän vauhdittamiseksi kunnat voivat tehdä Kiertotalouden green deal -sitoumuksia muun muassa rakennetun ympäristön muutosalueella. Pirkanmaan liiton kattositoumuksessa on sitouduttu esimerkiksi alueellisen massakoordinaation edistämiseen. Mutta miten näiden toimien vaikuttavuutta ja edistymistä tulisi käytännössä seurata?

Elina Vikstedt ja Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta tarkastelevat sitoumusten vaikuttavuuden arviointia tuoreessa raportissaan: Kiertotalouden green deal kunnissa ja kaupungeissa – Rakennetun ympäristön muutosaluetta koskevien sitoumusten seuranta ja vaikuttavuus.

Raportista on nostettavissa kolme olennaista asiaa:

• Lähtöviiva vaihtelee: Kuntien ja kaupunkien lähtötasot vaihtelevat merkittävästi, joten myös tiedon saatavuus ja mittaamisen valmiudet ovat erilaisia.
• Tiedon hajanaisuus on haaste: Kunnissa ei niinkään puutu tietoa, vaan tieto on hajallaan eri järjestelmissä. Sen kokoaminen edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä.
• Seuranta osaksi päätöksentekoa: Vaikuttava seurantamalli kytkeytyy kiinteästi kunnan muuhun kestävyystyöhön, tukee päätöksentekoa ja mahdollistaa edistymisen seurannan.
  

Selvitys avaa vaikutusketjuajattelua ja kohdistuu kolmeen kuntien kiertotaloustyössä keskeiseen teemaan: massakiertotalouteen, rakennusosien uudelleenkäyttöön sekä tilatehokkuuteen ja tilahallintaan.

Raportti toteutettiin osana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa KOPPI: Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin -hanketta.

Vikstedt, Elina ja Vakkuri, Jarmo, Tampereen yliopisto 2026: Kiertotalouden green deal kunnissa ja kaupungeissa – Rakennetun ympäristön muutosaluetta koskevien sitoumusten seuranta ja vaikuttavuus. Lue raportti täältä