Innokaupungit tarkoittavat käytännössä suomalaisia yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkeja, jotka toteuttavat ekosysteemisopimuksia. Kehittämispäällikkö Riina Niemen kirjoitus on osa Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjaa.
Ei tehtävää liika suurta, ei pentua liian pientä!
Ne, ketkä ovat perehtyneet lasten piirrettyyn nimeltä Ryhmä Hau, tuntevat taatusti tuon sloganin. Se on käynyt usein mielessäni, kun näen merkkejä innovaatiopolitiikan tavoitteiden laajentumisesta.
Ei haastetta liika suurta, ei ratkaisua liian pientä!
Innovaatiopolitiikan tavoitteet ovat viime vuosina laajentuneet merkittävästi. Ilmastonmuutoksen torjunta, eriarvoisuuden kehitys ja muiden kestävyyshaasteiden ratkaiseminen ovat nousseet keskiöön. Tämä näkyy aivan konkreettisesti esimerkiksi Euroopan unionissa, joka on asettanut missioita, joiden taakse se organisoi tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yksi tutuimmista lienee ilmastoneutraalien kaupunkien missio, jossa Tamperekin on mukana.
Tätä lähestymistapaa kutsutaan transformatiiviseksi innovaatiopolitiikaksi, eli innovaatiopolitiikaksi, joka pyrkii yhteiskunnallisiin muutoksiin useiden toimijoiden yhteistyöllä. Sen toimeenpano ei ole yksinkertaista, ja siksi kaupunkien rooli korostuu. Haasteet konkretisoituvat kaupungeissa – mutta ne ovat myös paikkoja, joissa uudet ratkaisut syntyvät ja leviävät.
Ja juuri näihin yhteiskunnallisiin haasteisiin myös Innokaupunkien työ perustuu.
Innokaupungit tarkoittavat käytännössä suomalaisia yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkeja, jotka toteuttavat ekosysteemisopimuksia. Ekosysteemisopimukset ovat yksi keskeinen väline paikkaperustaisessa innovaatiopolitiikassa. Sopimusten kautta kaupungit voivat ohjata kehittämistä omista prioriteeteistaan käsin, ja ne mahdollistavat pitkäjänteisen rahoituksen sekä strategisen kehittämisotteen.
Nykyisellä rahoituskaudella ekosysteemisopimusten kautta on toteutettu tai käynnistynyt 191 hankekokonaisuutta, joiden kokonaisrahoitus on 92 miljoonaa euroa. Kaikkiaan rahoitus on kahdeksan prosenttia Suomessa käytettävissä olevasta Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta. Työ jatkuu tällä tietoa vuoden 2027 loppuun asti.
Pirkanmaan liitto vastaa Innokaupunkien kansallisesta koordinaatiosta. Meillä on neljä tehtäväkokonaisuutta:
Viime aikoina olemme ottaneet isoja askelia tiedon tuomisessa kehittämistyön tueksi. Olemme analysoineet koko valtakunnan EU-hankkeiden sisällöt, jotta pystymme paremmin tunnistamaan sen toiminnan, joka tukee ekosysteemisopimusten toteuttamista.
Luonnollisesti Pirkanmaan liitto toimii myös Tampereen kaupungin ekosysteemityön paikallisena rahoittajana. Tampereen työssä on ollut ilo seurata, miten kaupungin strateginen kehittämisote näkyy ekosysteemisopimuksen toteuttamisessa ja ekosysteemityön johtamisessa.
Kaupunkien rooli innovaatiotoiminnassa on tavalla tai toisella ollut tunnustettu jo pitkään. Kaupungit kotiuttavat suurimman osan kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, osaajista ja kasvuhakuisista yrityksistä. Ne ovat sekä innovaatiotoiminnan alustoja, mutta myös sen aktiivisia tekijöitä ja suuntaajia. Siksi kaupungeilla on – ja tulee olla – paikkansa innovaatiopolitiikan keskusteluissa.
Innokaupungit ja ekosysteemisopimukset ovat olleet suhteellisessa pysyvyydessään onnistunut rakenne kaupunkien ja valtion välisen vuoropuhelun vahvistamiseen sekä kehittämisen pitkäjänteisyyden takaamiseen.
Euroopan tasolla erityisesti kaupungeille kohdennettu kehittämisväline tarkoittaa rahoituksen ja pysyvyyden lisäksi myös mahdollisuuksia luoda yhteyksiä ja oppia muilta. Suomessa valittu kehittämisen linja, jossa yhdistyvät kestävyyden ja liiketoiminnan tavoitteet, tarjoaa erinomaiset lähtökohdat myös hedelmällisten kumppanuuksien rakentamiseen.
Koordinoin Innokaupunkien yhteistyötä, kun ne kehittävät ekosysteemejään vihreän siirtymän, digitaalisen teknologian ja hyvinvoinnin teemoissa. Tehtäviini kuuluvat mm. kaupunkien välisen yhteistyön tukeminen, vaikuttavuuden seuranta ja osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön.
Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia
Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoaa vaikuttajat yhteen ja linjaa maakunnan kehittämisen kannalta merkittävimmät ohjelmat, sopimukset ja rahoitukset. Yhteistyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa vuosikellon mukaisten teemojen äärelle.
Maakunnan yhteistyöryhmän syyskuun kokouksen teemana oli innovaatiotyö ja uudet ratkaisut. Kehittämispäällikkö Riina Niemi kertoi Innokaupunki-kokonaisuudesta ja innovaatioekosysteemien kehittämisestä. Riina Niemen kirjoitus on osa Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjaa.
Kuva: Laura Vanzo