Rahoitusasiantuntija Jaana Niittyniemi
Valmistelen Tampereen kaupungin ekosysteemisopimuksen mukaisia EAKR-hankkeita sekä kansallisista varoista rahoitettuja AKKE-hankkeita sekä toimin näissä hankkeissa yhteyshenkilönä.
IQ-NET verkoston konferenssi Wienissä kiinnitti huomion ohjelmakauden toimeenpanoon
Keskeinen huomio oli, että ohjelmakauden 2020–2027 toimeenpano laahaa jäljessä. Lokakuun tiedon mukaan ohjelmista on sidottu vasta 53,4 % ja maksettu 10,9 %. Suomi on hieman keskitason yläpuolella, ohjelmista on sidottu 55,2 % ja maksettu 17,6 %.
IQ-Net -verkoston 59. konferenssiin Wienissä kokoontui marraskuun lopulla asiantuntijoita 13 EU-maasta sekä European Policies Research Centeristä.
Keskeinen huomio oli, että ohjelmakauden 2020–2027 toimeenpano laahaa jäljessä. Lokakuun 2025 tiedon mukaan ohjelmista on sidottu vasta 53,4 % ja maksettu 10,9 %. Suomi on hieman keskitason yläpuolella, ohjelmista on sidottu 55,2 % ja maksettu 17,6 %.
Haasteet ohjelmien toimeenpanossa ovat IQ-Netin verkoston jäsenten mukaan liittyneet muun muassa resurssiongelmiin, henkilöstön vaihtuvuuteen, lainsäädännön tulkinnan monimutkaisuuteen, tietojärjestelmiin sekä yksinkertaistettujen kustannusmallien tarkastuskäytäntöjen uudistustarpeeseen. Kaikki nämä ovat asioita, joihin varmasti myös kaikki suomalaiset uuden EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman (AURA-ohjelma) parissa työskentelevät ovat törmänneet.
The Joint Research Center kokoaa vuoden 2025 loppuun mennessä tietoa EU-maiden alueellisista strategioista. Tiedoista puuttuu vielä muutamia maita kuten Espanja ja Tanska sekä osa Saksasta, Puolasta ja Portugalista. Siitä huolimatta on tunnistettu jo 1426 alueellista strategiaa (kuva alla). Niistä ITI = (Integrated territorial investment) eli Suomessa ekosysteemisopimuspohjaisia strategioita on 27 %, yhteisöjohtoista paikalliskehittämistä 45 % ja muita 28 %. Suurin osa eli 56 % näistä strategioista hyödyntää EAKR:aa, ja noin neljäsosa ESR+:aa. Suomessa 18 kaupunkiseudun ekosysteemisopimuspohjainen kehittäminen on uutta, mutta kuva osoittaa että vastaavantyyppinen strategiapohjainen kehittäminen on muualla Euroopassa merkittävässä asemassa.
Käynnissä oleva ohjelmanmuutoksen toimeenpanon taustaksi Europen Policies Research Center oli tehnyt väliarvioinnin, joka kohdistui IQ-Net verkoston jäseniin. Suomessa ohjelmamuutoksessa on keskitytty laajasti puolustuksen sekä kaksoiskäytön edistämiseen liittyviin toimenpiteisiin, mutta näin ei suinkaan ollut kaikissa verkoston maissa.
Esimerkiksi Puola oli ottanut osittain käyttöön puolustukseen ja kaksoiskäytön edistämiseen mutta myös STEPin (Strategic Technologies for Europe Platform) ja innovaatioiden edistämiseen liittyviä toimia. STEPin tavoitteena on varmistaa maiden suvereniteettia ja turvallisuutta vähentäen riippuvuuksia strategisista teknologioista ja vahvistaa maiden omaa kilpailukykyä tukemalla kriittisen teknologian kehitystä ja tuotantoa. STEP olikin Puolan ohella Belgiassa, Portugalissa sekä Tsekissä keskeinen ohjelmamuutoksen kohde.
Uudistukset kaudella 2028–2034
Uuden ohjelmakauden tavoitteena isossa kuvassa on kasvu. Tätä tavoitellaan mm. uudella Euroopan kilpailukykyrahastolla, jonka tarkoituksena olisi saada liikkeelle yksityisiä sijoituksia, tukea avainteknologioita, vahvistaa EU:n strategista autonomiaa sekä edistää vihreää tuotantoa. Lisäksi tavoitteena on lisätä investointeja turvallisuuteen, puolustukseen ja vahvempaan rajaturvallisuuteen.
Isona käytännön muutoksena on esitys ohjelmaperusteisuudesta luopumisesta ja tilalle tuleva politiikkaperusteinen (policy-based) budjetti. Jokainen jäsenvaltio laatisi kansallisen suunnitelman eli NRP-kirjekuoren (National and regional partnership plan). Tästä olemmekin saaneet jo esimakua kansallisessa keskustelussa ja konferenssissa kuultiin Anna Wagnerin puheenvuoro Komission DG Regiosta.
Osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida tulevan ohjelmakauden suunnittelua. Lähtökohtaisesti terveisiä lähti juurikin alueiden tarpeiden kuulemisen tärkeydestä. Huolena on ollut mm se, miten alueiden ääni tulee huomioiduksi rahoituksen jaossa sekä myös toimeenpanossa ja johtaako malli voimakkaaseen keskittämiseen. Mallin nähdään lisäävan yhteistyötä ja synergioita, mutta toisaalta uhkana voi olla voimistunut kilpailu ja vähentynyt koheesio. Koheesiorahoitusta on tarkoitus supistaa ja sen osalta halutaan siirtyä nykyistä enemmän tulosperusteiseen maksatukseen.
Konferenssin toisena päivänä tutustuttiin kahteen EAKR-rahoituskohteeseen: Burgenlandissa sijaitsevaan energiayhteisön pilottialueeseen, jossa energian tuotantoon hyödynnettiin vetyä, biomassaa, kaasua ja tuulivoimaa sekä ilmalämpö- ja vesi-ilmalämpöpumppuja.
Toinen tutustumiskohde oli hiljattain valmistunut, tulevaisuuden kestävää matkailua edustava hotelli Nils am See. Hotelli oli boutique-hotellityyppinen, 64-huoneinen hotelli, jossa oli huomioitu energia, kestävyys ja ekologisuus sekä lähiruoka. Lämmitysenergian hotelli sai maalämmöstä, muina energianlähteinä olivat vesi-ilmalämpöpumput sekä aurinkokennot. Lisäksi biojäte hyödynnettiin biokaasuksi. Ympäri vuoden auki oleva ulkouima-allas lämmitettiin niin ikään kestävästi. Hotelli sijaitsi Unescon maailmanperintöalueella, Neusiedler See – Seewinkel kansallispuiston alueella, jossa kulttuurimaisema on suojeltu.
Suomesta IQ-Net konfrensissa edustus oli Pirkanmaan liiton lisäksi Satakuntaliitosta, Uudenmaan liitosta sekä Varsinais-Suomen liitosta.
