Hämeenkyrön liikenteellisen aseman muutokset
Kunnanjohtaja Antero Alenius pohti muutosten ajankohtaa ja merkitystä Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskelan kanssa.
Kolmostie tuntuu nykyään itsestäänselvyydeltä, mutta valtatie ei vielä 60 vuotta sitten ulottunut Hämeenkyröön. Vielä silloin nopein yhteys Kyröskoskelta Tampereelle kulki Ristamäentien kautta kirkolle ja vuonna 1947 valmistuneen Pappilanjoen sillan kautta reitti mutkitteli Heiskan ja nykyisen Ahrolantien kautta Mahnalan, Saisin ja Pinsiön kautta kaupunkiin.
Oliko nuo mutkat oikaissut suora kolmostie sittenkin se varsinainen ohitustie, joka ohjasi liikenteen pois Sasin-Mahnalan maisemista ja Tippavaarasta Kyröskosken ohi? Vai oliko se liikenneyhteyksien välttämätön parannus ja etäisyyden lyhentäjä sotien jälkeen loppuneen höyrylaivaliikenteen jälkeen ja rautatieliikenteen puuttuessa?
Kunnanjohtaja Antero Alenius pohti muutosten ajankohtaa ja merkitystä Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskelan kanssa.
- Olisiko Kyröskosken, kirkonseudun, Mahnalan, Sasin ja Pinsiön kautta kulkeva historian ja maisemien reitti nostettavissa virallisen matkailutien tasolle ja suoran valtatien vaihtoehdoksi? Onhan Huittisten - Punkalaitumen - Urjalan välillä matkailutieksi notettu hieno Taikatyöntie valtatie 2:n vaihtoehtona, Alenius pohtii.
Lue Antero Aleniuksen teksti Hämeenkyrön kotisivuilta. Sivuille on linkitetty Jouni Koskelan kirjoitus: Valtatie 3:n Hämeenkyrönväylä luo uusia mahdollisuuksia – minkälainen oli vanha tie ennen ja mikä se on nyt – tien laajat yhteiskunnalliset vaikutukset.
Tekstit löytyvät Hämeenkyrön kunnan nettisivuilta tämän linkin takaa.