Euroopan kilpailukyvyn ja puolustuksen vahvistaminen edellyttää uudenlaisia panostuksia – ja lisää rahaa. Samaan aikaan jäsenmaiden taloudellinen liikkumavara on ahdas.
Euroopan komissio julkaisi heinäkuun puolivälissä esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF, multiannual financial framework) vuosille 2028–2035. Esityksen kokonaisrahoitus on lähes 1,8 biljoonaa euroa, mikä vastaa 1,26 % jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Nykyisen, 2021–2027, ohjelmakauden alkuperäinen kokonaiskehys on noin 1,2 biljoonaa.
Jokaisen EU-ohjelmakauden budjetin valmistelua on kuvattu ”vaikeammaksi kuin koskaan”. Niin nytkin. Euroopan kilpailukyvyn ja puolustuksen vahvistaminen edellyttää uudenlaisia panostuksia – ja lisää rahaa. Samaan aikaan jäsenmaiden taloudellinen liikkumavara on ahdas. Suomi on tukenut menojen painopisteen siirtoa innovaatioiden edistämiseen ja etenkin turvallisuustoimien suuntaan. Suomi, kuten moni muukin ”nuukaksi” kutsuttu maa, on kuitenkin ensireaktioissaan pitänyt budjetin kasvattamista liian suurena.
Budjetin kasvu on kuitenkin osittain näennäistä. Kun kesken nykyisen ohjelmakauden päätetty, pandemian vaikutuksista palautumiseen tarkoitettu 750 miljardin euron elpymisväline (Next Generation EU) lasketaan mukaan, ehdotettu kehys on samaa kertaluokkaa nykyisen kokonaisuuden kanssa. Mittaluokkaa antaa myös Nato-maiden hyväksymä puolustusmenojen tavoitetason 1,5 prosenttiyksikön nosto, joka – siis pelkkä nosto – on suurempi kuin koko ehdotettu EU:n rahoituskehys. Jäsenmaiden maksujen lisäksi tavoitellaan EU:n omien tulojen kasvattamista.
Komission esitys sisältää monia Pirkanmaan kannalta kannatettavia tavoitteita, kuten rahoituksen yksinkertaistaminen, vaikuttavuus, lisäarvo, joustavuus ja oikeusvaltioperusteisuus. Esityksen mukaan kansallinen päätösvalta rahoituksen suuntaamisesta kasvaa, mutta samalla alueiden ja kuntien osallisuus on välttämätöntä. Varmaa on, että edessä on pitkä ja vaikea neuvotteluprosessi, sekä jäsenmaiden kesken, että kansallisesti.
Länsi- ja Etelä-Suomen yhdeksän maakuntaa, mukaan lukien Pirkanmaa, tavoittelevat vahvalla edunvalvonnan yhteistyöllä tasapainoista ja oikeudenmukaista ratkaisua Euroopan unionin tulevan ohjelmakauden rahoitukseen. Painopisteen tulee olla tuloksellisuudessa sekä kasvu- ja kilpailukyvyn rakentamisessa. Euroopan unionin aluekehitysvaroilla on Suomessa paras vaikuttavuus juuri Länsi- ja Etelä-Suomessa. Meihin panostaminen mahdollistaa kaivattua kasvua koko Suomelle.
Edistän Pirkanmaan kehittymistä alue- ja rakennepolitiikan, tulevaisuus- ja ohjelmatyön sekä innovaatiotoiminnan keinoin. Tuemme kumppanuuksia vaikuttavien aluekehityshankkeiden rahoituksen avulla. Toimin maakuntajohtajan varahenkilönä.