Elinkeinoelämän varautuminen
Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy
Rahoitus: Pirkanmaan liiton AKKE-rahoitus 149 994 €, kokonaiskustannusarvio 187 493 €
Toteutusaika: 1.8.2025 – 31.12.2026
Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne edellyttää aktiivisia toimia koko yhteiskunnan osalta poikkeusoloihin varautumiseksi. Elinkeinoelämän resilienssi, jatkuvuudenhallinta ja toimintakyky laaja-alaisen vaikuttamisen tilanteessa ovat edellytys yritysten toiminnan jatkumiselle kaikissa tilanteissa. Se on edellytys myös puolustusvoimien, muiden viranomaisten, kaupunkien ja kuntien operatiivisen toiminnan toteuttamiselle tarpeen vaatiessa. Pirkanmaalla yhteiskunnan eri toimintojen turvaamisen tulee onnistua kaikissa olosuhteissa.
Pirkanmaalla toimii monipuolinen joukko turvallisuuteen eri tavoin liittyviä organisaatioita. Viranomaiset, kunnat, puolustusvoimat, yritykset sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot luovat kokonaisturvallisuutta omalla panoksellaan ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pirkanmaa on Suomen vahvin turvallisuuden ja erityisesti puolustusteollisuuden toimijoiden keskittymä, ja alueella on tunnistettu yli 350 turvallisuuteen liittyvää toimijaa.
Hankkeen toimenpiteillä ja siinä kehitettävillä toimintamalleilla edistetään elinkeinoelämän resilienssiä ja varautumista poikkeusoloihin. Samalla elinkeinoelämä kytketään laaja-alaisesti mukaan varautumiseen kahdesta näkökulmasta:
- Elinkeinoelämän toimijoiden toiminnan ja palveluiden jatkuvuuden turvaaminen.
- Elinkeinoelämän toimijoiden (sekä koulutus- ja tutkimustoimijoiden) asiantuntemuksen, verkostojen ja muun yritys- ja tutkimuskentän tuntemuksen hyödyntäminen puolustusvoimien, viranomaisten, kuntien ja kaupunkien kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi.
Kansallisella tasolla elinkeinoelämän varautuminen tukeutuu Huoltovarmuuskeskuksen poolitoimintaan ja viranomaisten sopimusrakenteisiin, jotka kestävät myös poikkeusoloissa. Poolitoimikunnissa on mukana laaja joukko huoltovarmuuskriittisiksi luokiteltuja pirkanmaalaisyrityksiä, mutta nämä eivät kata kaikkia alueen yrityksiä. Hankkeella edistetään erityisesti niiden yritysten varautumista hybridivaikuttamiseen ja poikkeusoloihin, jotka eivät ole mukana edellä mainitussa toiminnassa tai joita ei lain mukaan mielletä huoltovarmuuskriittisiksi toimijoiksi. Hankkeessa kehitetään myös toimintatapoja, joilla mm. elinkeinoelämän (ml. koulutus ja tutkimus) toimijoiden osaamista on mahdollista hyödyntää laaja-alaisen vaikuttamisen toimintaympäristössä.
Hankkeella on potentiaalisesti synergioita ja osittain yhteistä kohderyhmää samalla AKKE AIKO-rahoituskierroksella rahoituksen saaneen 'Huoltovarmuuspeli - Kiertotalous huoltovarmuuden työkaluna' -hankkeen kanssa. Käytännön tason yhteistyötä edistetään mm. hankkeiden välisillä koordinaatiokokouksilla, viestintäyhteistyöllä ja tilaisuuksien aikataulujen yhteensovittamisella. Hankkeiden sisällöt täydentävät toisiaan: toinen keskittyy kiertotalouden rooliin huoltovarmuudessa, toinen elinkeinoelämän resilienssiin ja varautumiseen. Yhteistyö vahvistaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa elinkeinoelämän kriisinkestävyyden kehittämisessä.