• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Skip to main content
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Pirkanmaa

Pirkanmaan liiton verkkosivusto

  • Suomi
  • English
  • Vaikuta
    • Maakuntapäättäjät
    • Vaikuttaminen
    • Maakuntablogi
    • Ajassa nyt somessa
  • Hyödynnä
    • Hakulomakkeet
    • Vaikuttamisen materiaalit
  • Tutki
    • Tietoa Pirkanmaasta
      • Pirkanmaan historiaa
        • Varhaisvaiheet, asutuksen alku
        • Kirkkopitäjiä ja Ylä-Satakuntaa
        • Talonpoikainen Pirkanmaa
        • Kartanoita, sotia ja katoja
        • Teollistumisen varhaisvaiheet
        • Koulut ja kaupungistuminen
    • Seuraa valmistelua ja päätöksiä
    • Avoin data ja kartat
      • Tietopalvelut
  • Uudista
    • Uusi maakunta
    • Kokeileva maakunta
    • Pirkanmaan liiton hankkeet
  • Ota yhteyttä
    • Anna palautetta
    • Henkilöstö
  • Aluekehittäminen
  • Maankäyttö ja liikenne
  • Innovaatioympäristö
  • Päätöksenteko
  • Vaikuttaminen
  • Maakunta- ja sote-uudistus
  • Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan liiton graafinen elementti
Olet tässä: Alkuun / Aluekehittäminen / Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat: Koheesiovarojen jakoon tasapuolisuutta

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat: Koheesiovarojen jakoon tasapuolisuutta

15.3.2019

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittävät, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa seuraavalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavatkin yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueen valmisteluryhmä kokoontui 14.3. Lahdessa ja antoi kannanottonsa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 kansalliseen valmisteluun.

– Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

Rakennerahastojen rahoituksella on Suomessa saatu EU-jäsenyyden aikana merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat erityisesti hyötyneet, mikä on koheesiopolitiikan periaatteiden mukaisesti tasoittanut kehityseroja maassa. Käytännössä alueet ovat saaneet jäsenyyden aikana miljardien eurojen alueellisen tulonsiirron.

Valmistautumista uuteen rakennerahastokauteen tehdään kahdella suuralueella: Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä sekä Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Painotusta alueiden potentiaaliin

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa painotusta alueiden potentiaaliin ja kasvuun, ja vähemmän rajoja ja esteitä aluekehittämiselle. On tärkeää huomioida alueiden väestö- ja aluerakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Aluerakenteen perustaksi ovat yhä selkeämmin nousemassa suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset nopeat liikenneyhteydet.

Tämähän loppupäätelmään tuli Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen teettämä selvitys, jossa suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä analysoitiin tilastoaineiston pohjalta. Selvityksen on laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Aineistosta käy ilmi, että Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on kuronut EU-vuosina merkittävästi kiinni Länsi- ja Etelä-Suomen aluetta absoluuttisen kilpailukyvyn tunnusluvuilla ja varsinkin keskipitkän aikavälin muutosdynamiikan kehityksen perusteella.

Suomen rahoituspotti nousemassa 100 miljoonalla eurolla

Koheesiopolitiikalla vahvistetaan EU:n jäsenmaiden ja niiden alueiden kilpailukykyä. Tulevalle ohjelmakaudelle Suomi on saamassa 1,6 miljardin euron rahoituksen, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Rakennerahastovarojen jakamisesta päätetään kansallisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston käsittelyyn uuden ohjelmakauden sisältöjä ja periaatteita varojen jakamisesta. Valtioneuvoston hyväksymiskäsittelyn jälkeen ohjelmaehdotus toimitetaan EU:n komissiolle, joka tekee lopullisen hyväksymispäätöksen.

Kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 kansalliseen valmisteluun (pdf)

Timo Aron selvitys: Aluekehityksen kokonaiskuva, Tilastoanalyysi suuralueiden (NUTS2) kehityksestä (pdf)

 

Lisätietoja:

Ohjelmajohtaja Tiina Huotari / Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelun koordinaatio, puh. 0400 418 029

 

Kategoriassa: Aluekehittäminen, Pirkanmaan liitto, Tiedotteet

Haku

Arkisto

  • joulukuu 2019 (9)
  • marraskuu 2019 (15)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (21)
  • elokuu 2019 (14)
  • kesäkuu 2019 (17)
  • toukokuu 2019 (11)
  • huhtikuu 2019 (17)
  • maaliskuu 2019 (13)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (15)
  • joulukuu 2018 (13)
  • marraskuu 2018 (9)
  • lokakuu 2018 (32)
  • syyskuu 2018 (22)
  • elokuu 2018 (26)
  • heinäkuu 2018 (5)
  • kesäkuu 2018 (26)
  • toukokuu 2018 (24)
  • huhtikuu 2018 (39)
  • maaliskuu 2018 (21)
  • helmikuu 2018 (31)
  • tammikuu 2018 (26)
  • joulukuu 2017 (47)
  • marraskuu 2017 (33)
  • lokakuu 2017 (29)
  • syyskuu 2017 (40)
  • elokuu 2017 (23)
  • heinäkuu 2017 (13)
  • kesäkuu 2017 (38)
  • toukokuu 2017 (30)
  • huhtikuu 2017 (27)
  • maaliskuu 2017 (41)
  • helmikuu 2017 (32)
  • tammikuu 2017 (31)
  • joulukuu 2016 (25)
  • marraskuu 2016 (26)
  • lokakuu 2016 (21)
  • syyskuu 2016 (21)
  • elokuu 2016 (3)
  • kesäkuu 2016 (1)
  • toukokuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (1)

Avainsanat

biotalous digitalisaatio innovaatiotoiminta innovaatioympäristö Jämsä kiertotalous Kuhmoinen maakunta maakuntauudistus Pirkanmaa2019 sote uudistuminen

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeissä kerrotaan ajankohtaisista asioista. Lähetämme noin 1 kpl kirjeitä / kk.

Siirry uutiskirjeen tilauslomakkeelle

Voit halutessasi peruuttaa tilauksen koska tahansa uutiskirjeen linkistä.

Yhteystiedot

Pirkanmaan liitto,
Kelloportinkatu 1 B (käyntiosoite),
PL 1002, 33101 TAMPERE
p. 03 2481 111
Helsingin toimipiste: Annankatu 25, 00100 Helsinki
pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi
Henkilöstön s-posti: etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi

Pirkanmaa

Akaa ,  Hämeenkyrö,  Ikaalinen,  Juupajoki,  Kangasala,  Kihniö,  Lempäälä,  Mänttä-Vilppula,  Nokia,  Orivesi,  Parkano,  Pirkkala,  Punkalaidun,  Pälkäne,   Ruovesi,  Sastamala,  Tampere,  Urjala,  Valkeakoski,  Vesilahti,  Virrat,  Ylöjärvi

Pirkanmaan liitto

  • Aluekehittäminen
  • Maankäyttö ja liikenne
  • Innovaatioympäristö
  • Päätöksenteko
  • Vaikuttaminen
  • Pirkanmaan liitto
  • Anna palautetta
  • Tietosuoja- ja rekisteriselosteet
  • Verkkolehti

Sosiaalinen media

  • Facebook
  • Twitter

Copyright © 2019 —Pirkanmaa • All rights reserved.

Genesis Framework • WordPress • Kirjaudu sisään