Maakuntauudistus ja siihen liittyvä sote-uudistus on valtava poliittinen ja hallinnollinen ponnistus. Sadat, ellei tuhannet lait menevät uusiksi, henkilöstöä siirtyy yli 200 000 uusiin organisaatioihin, kiinteistöt vaihtavat omistajaa, verotus uudistuu ja vallan suurjako aluepolitiikassa hakee uusia rajalinjoja.
On vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa menossa olevasta uudistuksesta, kun keskusteluun nostetaan milloin laajoja monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten soten valinnanvapausmalli, tai pienempiä yksityiskohtia yksittäisten palvelujen, kuten hammashoidon tulevaisuudesta.
Maakuntauudistus on Tabula rasa, tällä hetkellä pitkälti vielä tyhjä taulu, jonka onnistunut täyttäminen on tulevien maakuntien vastuulla. Maakunnat eivät kuitenkaan pysty siihen yksin.
Nyt on aika rakentaa viisaasti tiivis ja toimiva yhteistyö muiden maakuntien, alueen kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Eikä sovi unohtaa myöskään valtiota, jonka pussista ainakin alkuvaiheessa tulee maakuntien rahoitus ja sen ohessa toki myös monenlaista ohjausta.
Tulevien maakuntien toimintaa ohjaavat uudet lakiluonnokset ovat pääperiaatteiltaan mahdollistavia. Ne mahdollistavat uusien toimintatapojen, uusien palveluiden ja uusien palveluiden tuottajien tulemisen markkinoille. Tämä on suuri mahdollisuus eri sektoreiden asiakaspalvelun kehittämiseksi entistä paremmaksi ja tehokkaammaksi.
Itse odotan, että markkinoille tulee pk-yritysten myötä uusia mielenkiintoisia palveluinnovaatioita, joita maakunnan on mahdollista hankkia myös suppeille asiakasryhmille. Älykkäät tietojärjestelmät kehittyessään luovat asiakkaille aivan uusia mahdollisuuksia hakea haluamiaan palveluita esimerkiksi eettisesti toimivilta yrityksiltä. Toisaalta myös yritykset löytävät entistä paremmin oman asiakasryhmänsä, jolle kohdistaa palvelunsa.
Tämän kevään aikana talousennusteet ovat viimein kääntyneet varovaisen positiivisiksi. Viimeisimmän pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdannenäkymät lupaavat hyvää lähimmän vuoden aikana. Toivottavasti nämä pitkästä aikaa positiiviset näkymät kantavat ja voimistuvat luoden hyvän taloudellisen pohjan maakunnan toiminnalle.
Pirkanmaalla on monipuolinen yrityskanta, jolla on hyvät valmiudet tarttua maakuntauudistuksen avaamiin moniin eri mahdollisuuksiin. Meillä on myös vahva ja uudistuva korkeakouluyhteisö, jolta on lupa odottaa vahvaa panosta alueen osaamisen ja innovaatiokyvykkyyden luonnissa.
Parhaillaan lausunnolla oleva laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista avaa markkinoille neuvonta-, työnvälitys- ja kehittämistehtäviä. Pirkanmaalla on hyviä kokemuksia palveluiden tarjoamisesta asiakkaille yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
Nyt on aika sekä pk-yritys- että kolmannen sektorin miettiä omaa palvelutarjoamaansa ja valmistautua ottamaan oma osansa avautuvasta markkinasta.
Usein pärjääminen tarjouskilpailussa edellyttää koko palveluketjun hahmottamista ja vain harvalla pk-yrityksellä riittää kapasiteettiä ja osaamista koko ketjun hoitamiseen, saati sen kehittämiseen.
Etulyöntiasemassa ovat yritykset, jotka ovat nyt valppaita ja luovat vankat yhteistyörakenteet omaa osaamistaan täydentävien yrityskumppaneiden kanssa vahvan palvelukokonaisuuden luomiseksi.
Yhden työvälineen tähän tarjoaa ELY-keskuksen kehittämispalvelut, jotka tarjoavat yritykselle hyvän mahdollisuuden asiantuntijan sparrauksella kehittää liiketoimintaansa ja suunnata yrityksensä kasvu-uralle.
22.3. Rosendahlissa Tampereella järjestetään yrityksille suunnattu seminaari: Millaisia markkinoita sote- ja maakuntauudistus avaa yrityksille? Ilmoittautuminen seminaariin on käynnissä, tervetuloa mukaan! (Linkki ilmoittautumiseen)
Pirkanmaa on kasvava ja voimakkaasti kehittyvä muuttovoittoalue, jolla on kaikki voitettavanaan tulevassa maakuntauudistuksessa.
Odotan että me kaikki yhdessä ja hyvässä yhteistyössä luomme tyhjästä taulusta upean, menestyvän Pirkanmaan, joka itse luo menestystä ja hyvinvointia koko maakunnan alueelle.
Tietoa kirjoittajasta
Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Vestala on maakuntaprojektiryhmän puheenjohtaja.