Edistämme uusiutuvan energian, vähähiilisyyden, hajautetun energiantuotannon ja älykkäiden energiaverkkojen kehittämistä.
Pirkanmaalla aurinkoenergian tuotantoa pyritään edistämään maakuntatasolla. Se otetaan huomioon kestävään energiaan liittyvissä strategioissa ja ympäristöohjelman toimenpiteissä. Myös Pirkanmaalla aurinkovoima on potentiaalinen ja alati enemmän hyödynnetty vaihtoehto perinteisemmille energiamuodoille. Aurinkovoimaa hyödyntävä teknologia on kehittynyt aimo harppauksin kuten tuulivoimakin.
Aurinkovoimatuotanto ei aiheuta useinkaan esimerkiksi tuulivoiman tavoin yhteensovittamisen tarvetta ja vaikutuksia ympäristöönsä. Laajempia tuotantoalueita on mielekästä sijoittaa jonkin aiemman maankäytön, kuten vanhojen jätetäyttöjen tai turvetuotantokenttien alueille. Siksi Pirkanmaalla ei ainakaan vielä ole nähty tarpeelliseksi osoittaa aurinkovoimalle erityisiä alueita maakuntakaavassa.
Keskeisimmät aurinkovoimatuotantoa ohjaavat kaavatasot ovat kuntien laatimat yleis- ja asemakaavat. Kaavamääräysten lisäksi kaava-alueiden ja rakennusten sijoittelulla voidaan edistää aurinkovoimapotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi voidaan edistää myös esimerkiksi maaperän ja vesistöjen energiaa lämmön ja viileän lähteenä.
Suurimmat aurinkovoimalat Pirkanmaalla sijoittuvat tällä hetkellä Tampereen kaupunkiseudulle. Lempäälän energiaomavaraisen Marjamäen yritysalueen voimala koostuu 13 000 paneelista ja on tuotantokapasiteetiltaan 4 MW. Ylöjärven kauppakeskus Elo käsittää noin 3 200 paneelia ja on kapasiteetiltaan yli 1 MW. Lempäälässä Kiilto Oy:n tehtaalla sijaitsevan 3 060 aurinkopaneelin voimalan kapasiteetti on hieman alle 1 MW. Muita merkittäviä aurinkovoiman tuottajia ovat muun muassa Tampereen Linnainmaan K-Citymarket ja Tampereen Sähkölaitos.
Aurinkoenergia Pirkanmaalla diasetti
Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus koordinoivat eri alojen toimijoista muodostuvaa maakunnallista biokaasuverkostoyhteisöä. Sen tavoitteena on tuottaa fossiilitonta kaasua sekä liikenteen että kiinteistöjen energiaratkaisujen tarpeisiin. Pirkabio-yhteisöön voivat liittyä kaikki toiminnasta kiinnostuneet tahot, jotka voivat osallistua myös vuosina 2020-2021 työstettävän biokaasutiekartan laadintaan.
Kaasua tuotetaan usein paikallisesti alueen omista maatalouden raaka-aineista. Se voidaan hyödyntää tuotantotilan oman energiatarpeen lisäksi esimerkiksi läheisten alueiden kaukolämpönä, kaasulaitoksen yhteyteen sijoitetulla liikennekaasun jakeluasemalla. Sitä voidaan myös nesteyttää kuljetettavaksi esimerkiksi raskaan liikenteen tarpeisiin sopiville solmukohtien tankkausasemille.
Kaasua voidaan tuottaa myös kotitalouksissa ja muussa toiminnassa syntyvästä biojätteestä sekä vedenpuhdistuslaitosten lietteistä. Biokaasutuotannon sivuvirtana syntyvää mädätejäännöstä voidaan hyödyntää edelleen esimerkiksi lannoitevalmisteiden raaka-aineena. Biokaasutuotanto linkittyykin vahvasti toimialat ylittävään kiertotaloustoimintaan.
Siirry tästä linkistä Pirkanmaan biokaasuverkoston – Pirkabion – sivustolle.
Pirkanmaan biokaasun nykytilasta ja biokaasun perusteista yleisemmin on kerrottu muun muassa Pirkanmaa & biokaasu -koosteessa.
Siirry Pirkanmaa & biokaasu -koosteeseen tästä linkistä.
Energian lähteenä voidaan käyttää myös maankuoren ja kallioperän lämpöä. Yleisesti pientaloissa hyödynnetyn, maan pintakerroksiin varastoituneen auringosta peräisin olevan geoenergian lisäksi voidaan hyödyntää syvältä maapallon sisältä tulevaa geotermistä energiaa. Maan ytimen lämmön lisäksi lämpöä tuottaa maankuoren alkuaineiden hajoamisessa syntyvä radioaktiivisuus.
Geotermisen energian etuna on tasainen saatavuus kaikkina vuodenaikoina. Lämmön lisäksi geotermistä energiaa voidaan käyttää myös riittävän korkealla lämpötilalla sähköntuotantoon. Toisaalta kalliolämpöjärjestelmiä voidaan hyödyntää viilennykseen siirtämällä kiinteistöjen hukkalämpöä lämpökaivoa ympäröivään kallioperään.
Pirkanmaalla geolämmön hyödyntämiseksi on tähän asti toteutettu noin 1,5 kilometrin syvyyteen ulottuva keskisyvä lämpökaivo Mänttä-Vilppulan Kolhossa. Tampereen Tarastenjärven poraushankkeessa ensimmäisessä vaiheessa kaivolle tavoitellaan noin kolmen kilometrin syvyyttä. Tarastenjärven lämpökaivo toteutetaan niin, että sitä voidaan tarvittaessa jatkaa 6-8 kilometrin syvyyteen. Tällöin saavutetaan riittävä maankuoren lämpötila energian tuottamiseksi kaukolämpöverkkoon.
Seudullisesti merkittävää tuulienergiatuotantoa ohjataan lain mukaisesti maakuntakaavoituksella. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimatuotannolle soveltuvien alueiden suunnittelu ja toteutus tarkentuu kuntien käynnistämien yleis- ja asemakaavaprosessien yhteydessä. Niihin pääsevät vaikuttamaan kaikki osalliset, joita kyseinen kaavahanke koskettaa.
Valmisteilla olevassa Elonkirjo ja energia -vaihemaakuntakaavassa ajantasaistetaan muun muassa tuulienergiatuotannolle soveltuvat alueet. Maakuntatasoisen suunnittelun lähtökohtana on, että voimala-alueita ei sijoiteta kokonaismaakuntakaavan tunnistamille ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäville tai luonnon monimuotoisuuden ydinalueille. Myös muun muassa Natura- ja suojelualueet sekä linnuston kannalta merkittävät alueet on huomioitu alueiden yhteensovittamisessa.
Ajantasaista suunnittelutilannetta voi seurata Elonkirjo ja energia -vaihemaakuntakaavan sivulta, josta löytyvät myös tuulienergiaa koskevat selvitykset. Siirry sivustolle tästä linkistä.
Tuulivoimatuotannon mahdollistettavuus on riippuvainen sähköverkon siirtokapasiteetista. Pirkanmaalle on laadittu selvitys, jossa tarkastellaan verkon kehittämistarpeita tuulivoimatuotannon näkökulmasta. Erityisesti maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa on tunnistettu kiireisimmät tarpeet sähköverkon kehittämiselle.
Suunnitteilla olevalla Fingridin Kristiinankaupungin ja Nokian välisellä, osittain kokonaan uudella runkoverkkoyhteydellä parannetaan huomattavasti Parkanon ja muun pohjoisen Pirkanmaan siirtoverkkokapasiteettia suunnitteilla olevien tuulienergiahankkeiden näkökulmasta.
Etelä-Pirkanmaan alueella verkon siirtokapasiteetti tulee vahvistumaan vuoteen 2029 mennessä jo suunniteltujen verkon kehittämishankkeiden ja investointien ansiosta.
Pirkanmaalle on laadittu osana tuulienergiapotentiaalin selvittämistä lisämuistio lentoesterajoitusten vaikutuksista tuulienergiatuotannolle. Ilmatilarakenteeseen ja lentoasemaverkon sijaintiin perustuen tunnistettiin kaksi epäedullista sijaintia Lempäälä-Kangasala- ja Juupajoki-Orivesi-Ruovesi-alueilla sekä tarkemmin tutkittavia sijainteja kolme Kihniön, Parkanon ja Ikaalisten alueilla.
Lentoesterajoitusten vaikutukset
Vielä voimassa olevien tuulivoima-alueiden selvitysaineistoihin pääset tutustumaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 -sivustolla.
Pirkanmaalla on tunnistettu mahdollisuuksia myös vetyteknologiaan perustuvan energiatuotannon kehittämisessä. Vetyenergian tuotannolla voidaan palvella erityisesti teollisuuden ja liikenteen energiatarvetta.
Vety energiana on varsin ympäristöystävällistä, koska sen polttokäytön seurauksena syntyy ainoastaan vettä ja lämpöä. Vedyn tuotanto vaatii kuitenkin suhteellisen paljon sähköenergiaa. Jotta vetyenergiasta saadaan päästötöntä ja hiilineutraalia niin sanottua vihreää vetyä, tulee sen tuotannossa käytettävä sähköenergia tuottaa esimerkiksi tuulivoimalla tai muilla päästöttömillä sähkön tuotantomuodoilla.
Liikennekäytössä vedyn hyödyntäminen vähentää pakokaasu-, hiukkas-, ja melupäästöjä suorassa suhteessa vedyn käytön määrään. Vetypolttokennoa käyttävä ajoneuvo suodattaa ilmaa ottaen siitä tarvitsemansa hapen ja vapauttaa suodattamansa ilman takaisin ympäristöön. Vedyn käyttö mahdollistaa myös teräksen ja kemikaalien hiilipäästöttömän jalostamisen ja tuotannon. Vedyn käytöllä voidaan siis vauhdittaa myös teollisuuden siirtymää kohti kestäviä tuotantoratkaisuja.
Vedyn käyttö tuo uusia mahdollisuuksia myös energian varastoimiseen. Kun energiatuotanto ylittää sähkönkulutuksen tarpeen, ylimääräinen sähköenergia voidaan käyttää vedyn tuottamiseen varastoon. Varastoitu vety voidaan kulutushuipun aikana muuttaa takaisin sähköksi polttokennon tai kaasuturbiinin avulla. Teollisuuden ja tuotantolaitosten ilmakehään päästämää hiiltä voidaan ottaa talteen ja sitouttaa varastoituun vetyyn Power-to-X -teknologialla. Tämä mahdollistaa edelleen muun muassa synteettisen metaanin ja metanolin tuotannon.
Vety energianlähteena diasetti
Vastaan pääasiassa energia-, luonnonvara- sekä bio- ja kiertotalousteemoihin liittyvistä tehtävistä. Koordinoin luonnonvaraterminaaliverkoston kehittämistyöryhmän toimintaa ja vastaan ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmasta.