
|
Maakuntatunnukset
Maakuntavaakunan suunnittelija Gustaf von Numers, 1957 Vaakunaselitys
Pirkanmaan liiton maakuntahallitus päätti tammikuussa 1995 nimetä Pirkanmaan maakuntalauluksi Suomen kansalle tutun, Sakari Topeliuksen runoileman ja Sakari Topelius mainitsee elämänkerrallisissa muistiinpanoissaan sepittäneensä Sylvian laulun (Kesäpäivä Kangasalla) 20. päivänä kesäkuuta 1853 Franssilan kuistilla Vesijärven rannalla. Linsén sävelsi laulun kymmenen vuotta myöhemmin. Maakuntahallitus perusteli päätöstään nimetä juuri Kesäpäivä Kangasalla Pirkanmaan maakuntalauluksi erityisesti sillä, että laulun sanat ilmentävät hyvin Pirkanmaata ja että se on kansallisesti jo hyvin tunnettu. KESÄPÄIVÄ KANGASALLA -sivusto
Maakuntakivet on valittu kaikkiin Suomen maakuntiin. Ne on sijoitettu mm. Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen puistoon. Pallokivi on syväkivi. Sen palloissa näkyy ydintä ympäröivien kehien lisäksi myös keskipisteestä reunoille suuntautuva, sälömäinen säteittäisrakenne. Liekö sattumaa vai suomalaisten tarkkanäköisyyttä, mutta Suomesta tunnetaan eniten pallokiviä koko maailmassa. Maailman ehkä 300:sta irtolohkareina tai kalliosta löydetystä pallokivestä on suomalaisia peräti 70. Pirkanmaalta on löydetty kaikkiaan 10 pallokiveä, joista 5 irtolohkareina ja 5 kalliosta.
Maakuntalinnut valitsi Lintutieteellisten yhdistysten liiton asettama asiantuntijaraati vuonna 1995. Valintaa edelsi kaksi yleisöäänestystä. Veikistelevä ja iloinen västäräkki ei kaihda ihmisen läheisyyttä, mutta se viihtyy myös asumattomilla seuduilla. Västäräkki on kevään merkki.
Toutain on isoksi kasvava, isosuinen särkikala. Täysikasvuisen kalan pituus on 45-60 cm ja paino 1-4 kiloa, enintään noin 8 kg. Suomessa toutain on harvalukuinen. Se elää suurehkoissa ja suurissa järvissä ja virtaavissa vesissä. Lajia pidetään lähes uhanalaisena, minkä vuoksi sitä on viime vuosina alettu istuttaa. Toutain esiintyy Suomessa luonnonvaraisena Kokemäenjoen läpivirtausvesissä Kulovedessä, Rautavedessä ja Liekovedessä. Sitä on istutettu mm. Pyhäjärveen.
Maakuntahallitus nimesi sen Pirkanmaan maakuntaeläimeksi 28.1.1997. Valkohäntäkauris on sirorakenteinen hirvieläin. Ruumiin pituus on 150-190 cm, häntä 20-35 cm ja paino 70-150 kg. Se asustaa viljelyksiin rajoittuvissa lehti- ja sekametsissä. Valkohäntäkauris elää 16-17 -vuotiaaksi. Sorkkaeläimiin kuuluvan valkohäntäkauriin historia Suomessa alkoi vuonna 1934. Vesilahden Laukon kartanoon lähetettiin Minnesotasta seitsemän eläintä. Uroksia pääsi perille vain yksi ja naaraita neljä, joista lisääntymiskykyisiä oli kolme. Laukon kartanossa tarhatut valkohäntäkauriit saivat ensimmäiset vasat keväällä 1937. Vuonna 1949 arvioitiin kannan suuruudeksi 90-100 yksilöä ja vuonna 1966 jo 2500 yksilöä. Metsästys alkoi 1960-luvun puolivälissä, kun kanta kasvoi nopeasti. Nopeasti kasvaneella valkohäntäkauriskannalla on ollut oma osuutensa ilveksen leviämiseen.
Naisen pukuun kuuluu kaksi hametta, kapea- ja leveäraitainen, kaksi erilaista esiliinaa, kaksi liiviä, kaksi röijyä, valkoinen pellavapaita, alushame ja kaksi tykkimyssyä, joissa neljä pitsivaihtoehtoa. Miehen pukuun kuuluvat vaaleat säämiskähousut, punaiset liivit ja takki, valkoinen paita ja lipallinen, ajurinlakkia muistuttava lakki. Kaikilla pukuosilla on museoidut esikuvat. Myös mallit, materiaalit ja työtavat vastaavat kansanomaista esikuvamateriaalia.
Maakuntakukat nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Tuomi on usein pensasmainen, haarova ja kaarevarunkoinen. Se voi kuitenkin kasvattaa jopa 15-metrisen rungon 60-80 vuoden aikana. Pienehköissä tertunmuotoisissa kukissa on voimakas tuoksu. Marjat ovat mustia luumarjoja, jotka eivät vastoin yleistä luuloa ole myrkyllisiä. Tuomi on kirsikan sukulainen. Tuomen lehdissä ja kuoressa on samaa kitkerää ainetta kuin karvasmantelissa. Tuomea on käytetty tarvepuuna. Siitä on aikanaan painettu hevosten luokit ja tehty haravoiden piipuut sekä pytyn ja kiulun vanteita ja rekipajua.
Maakunnan merkkipäivää vietetään Pirkan Päivänä 1. syyskuuta, jolloin liitto järjestää erilaisia tapahtumia ja ajankohtaisseminaareja.
|

















