Pirkanmaan kuntien tulot lisääntyivät alkuvuonna

Pirkanmaan kuntien tulot eivät ainakaan alkuvuodesta ole romahtaneet. Verotulot ovat viime vuoden vastaavaan aikaan mennessä vähentyneet vain neljässä maakunnan kunnassa.

Maakunnan luvut poikkeavat merkittävästi Kuntaliiton arviosta kaikkien kuntien verotuloista kuluvana vuonna. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien verotulot koko maassa vähenevät 2,4 prosentilla.  

Valtionosuudet ovat nousseet kaikissa Pirkanmaan kunnissa vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna.

Kuntien menoja ei Pirkanmaallakaan ole kyetty vähentämään. Niinpä vuosikate on laskenut useissa kunnissa vuoden 2008 alkupuoliskoon verrattuna.

Kuntien taloustiedot pohjautuvat osin ensimmäisen vuosipuoliskon tilanteeseen ja osin elokuun lopun taloudellinen tulokseen. Tiedot on koottu Pirkanmaan liitossa.

Verotulokehityksen kärjessä Vesilahti

Verotulot ovat elokuun loppuun mennessä kasvaneet vauhdikkaimmin Vesilahdella. Nousua oli peräti 11,9 %. Osa noususta selittyy tuloveroprosentin yhden prosenttiyksikön ja kiinteistöveron nostolla. Suurempi selittävä tekijä lienee kuitenkin Vesilahden kasvanut asukasmäärä.

Ilman veroprosentin korotusta keskimääräistä korkeampi verotulojen kasvu on ollut Valkeakoskella, Juupajoella ja Lempäälässä. Nokian ja Kangasalan kasvua voidaan selittää veroprosentin nostolla.

Alle yhden prosentin kasvu verotuloissa on tapahtunut Urjalassa, Orivedellä, Pälkäneellä ja Punkalaitumella. Verotulot ovat kesäkuun loppuun mennessä vähentyneet Kihniössä ja Parkanossa. Elokuun lopun tilanteessa verotulot ovat lisäksi vähentyneet Ruovedellä ja Virroilla. Veroissa on otettu huomioon palkansaajien tuloverot sekä kiinteistö- ja yhteisöverot.

Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi Pirkanmaalla tälle vuodelle 0,11 prosenttiyksikköä. Ensi vuodelle veroprosenttia suunnitellaan nostettavaksi 14 kunnassa.

Pirkanmaalla ei alkuvuoden perusteella ole tarvetta muuttaa kuntien talousarvioissa olevaa verotuloennustetta. Vain Ikaalisissa ja Kuhmalahdella verotulokertymä on alhaisempi kuin talousarviossa alun perin oli arvioitu. Arvion toteutumisen kannalta paras tilanne näyttäisi olevan Virroilla, jossa elokuun loppuun mennessä oli verotuloja kertynyt jo 86 % arvioidusta määrästä. Kuukausittainen tasainen kertymä edellyttäisi elokuun lopussa vajaan 67 prosentin toteumaa.

Valtionosuudet kasvaneet kaikissa kunnissa

Pirkanmaan kuntien valtionosuuksien kasvu on alkuvuonna ollut noin 8 prosenttia.  Prosentuaalisesti suurin valtionosuuksien kasvu on tapahtunut Vesilahdella, Parkanossa, Nokialla ja Juupajoella, joissa kasvu on ollut yli 12 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vesilahdella kasvu oli elokuun loppuun lähes 17 prosenttia. 

Hitainta valtionosuuksien lisääntyminen on ollut Kylmäkoskella, Ruovedellä ja Kihniössä. Valtionosuuksien määrään vaikuttavat paljolti kunnan vanhusväestön ja koululaisten määrä.

Vuosikate heikentynyt, lainat lisääntyneet 

Omien verotulojen ja valtionosuuksien lisääntymisestä huolimatta kunnallistalous on Pirkanmaallakin heikentynyt kuluvan vuoden aikana. Tätä kuvaa investointeihin ja lainojen lyhennyksiin käyttömenojen jälkeen jäävän tulorahoituksen riittävyyttä osoittavan vuosikatteen kehitys.

Yli puolella Pirkanmaan kunnista vuosikate on heikentynyt edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Lempäälässä heikennys on ollut voimakkainta. Hämenkyrön ja Lempäälän vuosikate kesäkuun lopussa oli miinuksella. Vuonna 2008 kaikkien kuntien vuosikate Pirkanmaalla oli positiivinen.

Lempäälän ohella nopeaa vuosikatteen heikentymistä on tapahtunut prosentuaalisesti eniten Ruovedellä, Parkanossa, Tampereella ja Pirkkalassa. Positiivisin tunnusluku on Punkalaitumella, jossa vuosikate on elokuun loppuun mennessä kyetty lähes kaksinkertaistamaan edellisvuodesta. 

Punkalaidun on kuitenkin samanaikaisesti lisännyt suhteellisesti eniten lainojaan. Tosin asukasta kohti lasketut lainat ovat siellä neljänneksi pienimmät koko maakunnassa. Vähiten lainaa asukasta kohti on alkuvuoden tilanteen mukaan Virroilla, Pälkäneellä ja Hämeenkyrössä.

Lainamääräänsä ovat alkuvuodesta kyenneet vähentämään Pälkäne, Ylöjärvi, Kihniö, Ikaalinen ja Juupajoki. Virroilla on pysytty viime vuoden tilinpäätöksen mukaisessa tilanteessa, ja muissa kunnissa lainamäärä on kasvanut.

Eniten lainoja asukasta kohti on Vesilahdella, lähes 3 000 euroa. Myös Pirkkalassa lainamäärä ylittää 2 000 euroa jokaista kuntalaista kohti.

Lainojen lisääntyminen on johtanut kuntien suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun. Kun vuoden 2008 tilinpäätöksissä vain kahdella kunnalla suhteellinen velkaantuneisuus ylitti 50 prosentin rajan, ylittyy se kuluvana vuonna ainakin kuudessa Pirkanmaan kunnassa.

---

Tiedot perustuvat Pirkanmaan liiton jäsenkunnille tekemään kyselyyn. Osa kunnista on vastannut 30.6.2009 tilanteen mukaisesti, osassa tiedot perustuvat elokuun 2009 mukaiseen tilanteeseen. Vastaukset puuttuvat Mänttä-Vilppulasta ja Sastamalasta, joissa kuntaliitos vaikeuttaa vertailua edelliseen vuoteen.

Koska kuntien kirjanpidossa osa tuloista ja menoista jaksotetaan eri tavoin, eivät osavuosikatsausten tiedot ole täsmällisiä eivätkä kaikilta osiltaan vertailukelpoisia. Sama koskee myös mm. verotilitysten kuukausittaista kertymää. Näitä ongelmia on pyritty lieventämään sillä, että vertailu on pyydetty tekemään kunnan edellisen vuoden saman ajanjakson tulokseen.

Yhteenveto Pirkanmaan kuntatalousselvityksestä

---

Lisätietoja asiasta antavat Pirkanmaan liitossa aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie, puhelin 0500 733 620, aluekehityssuunnittelija Pia-Mari Siitonen, puhelin 050 325 4195 ja erityisasiantuntija Reijo Kahelin, puhelin 0500 773 015.