Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat

1430-luvulla Ylä-Satakunnassa syttyi luvatun verorasituksen alentamisen viivästymisen seurauksena ns. Davidin kapina, jonka yhteydessä surmattiin huoveja Viikin kartanossa. Toinen varsinainen kapina oli nuijasota, joka liittyi samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa esiintyneiden talonpoikaiskapinoiden sarjaan. Talonpoikien kiukku linnaleirisotilaita vastaan puhkesi aseellisena kahakkana 1596 Isossakyrössä, mistä se levisi nopeasti Satakunnan puolelle. Joukkoja leiriytyi Nokian kartanon alueelle, mistä käsin käytiin kokoamassa lisää väkeä ja polttamassa lähitienoon kartanoita. Lopulta Klaus Flemingin ratsumiehet löivät kapinalliset. Kosto oli ankara ja vain lisäsi kurjuutta varsinkin Ylä-Satakunnassa.

Suuri Pohjansota eteni 1713 Pirkanmaalle, jossa käytiin taisteluja venäläisiä vastaan mm. Pälkäneen Kostianvirralla ja Tammerkoskella. Miehitysaikaa kesti kaikkiaan kahdeksan vuotta. Väliin jäi lyhyt rauhan aika ja 1742 syttyi uusi sota. Tuhot toistuivat ja mm. Tammerkoskella viipyi kolmen päivän ajan serbialainen husaarirykmentti, joka tallasi pellot ja poltti aidat. Miehitysaika päättyi 1743. 1808 sodittiin jälleen venäläisiä vastaan ja taisteluja käytiin Tammerkoskella Hatanpään kartanon alueella ja itse kaupungissa. Sissejä auttanut siviiliväestö sai kokea ankaria rankaisutoimenpiteitä. Seuraavat taistelut Pirkanmaalla käytiin vasta 1918, jolloin sodan päätaistelut käytiin Pirkanmaan alueella. Taisteluissa kaatui 949 pirkanmaalaista punaisten ja 159 valkoisten puolella.

Suuria katovuosia olivat ns. suuret kuolonvuodet 1686-97, jolloin Suomen koko väestöstä menehtyi yli neljännes. Pirkanmaalla pahimmin kärsivät Pyhäjärven seudut. Pirkkalassa haudattiin koko väestöstä 49 % ja Längelmäellä jopa 58 %. Seuraavat katovuodet olivat 1860-luvulla. Silloin oli useita katovuosia peräkkäin ja 1867 Näsijärvestä lähtivät jäät vasta viikkoa ennen juhannusta. Ruovedellä kuolleiden määrä oli 22,7 % väestöstä ja koko Pirkanmaan alueella kuoli lähes 13.000 ihmistä, eli noin 10 % koko väkiluvusta.

Esihistoria:
Historian varhaisvaiheet | Asutuksen alku | 1300-1500-luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa | Hallinto- ja kirkkopitäjät muodostuvat | Talonpoikainen Pirkanmaa | Kartanot edelläkävijöitä | Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat

Teollistumisen vaiheista:
Teollistumisen varhaisvaiheet | Ensimmäiset koulut 1800-luvulla
Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin

Lähteet: Viljo Rasila: Pirkanmaan historia, Pirkanmaan liiton julkaisu B 12 sekä Raimo Seppälä: Hyökkäävä puolustaja