Kartanot edelläkävijöitä

Pääosa maasta oli talonpoikaisessa omistuksessa ja Pirkanmaalla oli vähän kartanoita. Alueen maineikkain kartano oli Kangasalan Liuksiala, joka tunnetaan entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären olinpaikkana. Liuksiala oli 1600-luvun lopulla Pirkanmaan alueen suurin tila. Kangasalan Vääksy oli olemassa jo 1500-luvun alussa. Pirkanmaan tiettävästi vanhin kartano oli Vesilahden Laukko, joka tunnetaan 1400-luvun alkupuolelta lähtien Kurkien sukukartanona. Nokialla olivat jo keskiajalla palkkaläänityksinä syntyneet Nokian ja Viikin kartanot. Muita tunnettuja kartanoita olivat Nokian Penttilä, Tammerkosken kartano, Kaarila, Hatanpää ja Teiskon Teiskola. Eniten kartanoita oli Sääksmäen pitäjän eli myöhemmän Valkeakosken alueella, mm. Rapola ja Voipaala. Toinen tunnettu kartanopitäjä oli Urjala, jossa olivat keskiajalla syntynyt Nuutajärvi ja 1610 muodostettu Honkola. Kartanoiden suurin merkitys oli siinä, että ne toimivat monissa asioissa edelläkävijöinä levittäen mm. uusinta tietoa maanviljelyksestä.

Esihistoria:
Historian varhaisvaiheet | Asutuksen alku | 1300-1500-luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa | Hallinto- ja kirkkopitäjät muodostuvat | Talonpoikainen Pirkanmaa | Kartanot edelläkävijöitä | Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat

Teollistumisen vaiheista:
Teollistumisen varhaisvaiheet | Ensimmäiset koulut 1800-luvulla
Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin

Lähteet: Viljo Rasila: Pirkanmaan historia, Pirkanmaan liiton julkaisu B 12 sekä Raimo Seppälä: Hyökkäävä puolustaja