Hallinto- ja kirkkopitäjät muodostuvat

Ylä-Satakunnassa syntyi 1200-luvulla kolme seurakuntaa: Sastamala, joka sittemmin jakautui Ylä- ja Ala-Sastamalaan eli Karkkuun ja Tyrvääseen, Kyrö eli myöhempi Hämeenkyrö sekä Pirkkala, josta ilmeisesti jo samalla vuosisadalla erotettiin Vesilahti. Vesilahdesta erotettu Lempäälä mainitaan ensimmäisen kerran 1439. Kangasalan hallintopitäjä muodostettiin 1300-luvun jälkipuoliskolla ja samaan aikaan erotettiin Pirkkalasta Kangasalan seurakunta, joka on mainittu jo 1366. Seuraavina itsenäistyivät jo aiemmin kappeliseurakuntina tunnetut Orivesi ja Messukylä sekä laaja erämaapitäjä Ruovesi.

Käytännössä tärkeimpiä hallintoyksiköitä ainakin jo 1400-luvun lopulla olivat hallinto- ja kirkkopitäjät. Kun ne olivat alueeltaan lähes samat ja kun kirkko muutenkin hallitsi koko yhteiskuntaa, pitäjän johtohahmoksi nousi tavallisimmin kirkkoherra. Maallisesta hallinnosta eli lähinnä teistä, kruunun virkamiesten avustamisesta, käräjien järjestämisestä yms. vastasi pitäjän nimismies. Pitäjänkokouksista säädettiin 1697 laissa ja niissä päätettiin niin kirkollisista kuin maallisistakin asioista. Myöhemmin pitäjänkokouksen tehtäviin lisättiin vaivaishoitoon ja opetukseen liittyvät velvoitteet.

Esihistoria:
Historian varhaisvaiheet | Asutuksen alku | 1300-1500-luvun Pirkanmaa oli Ylä-Satakuntaa | Hallinto- ja kirkkopitäjät muodostuvat | Talonpoikainen Pirkanmaa | Kartanot edelläkävijöitä | Sodat, levottomuudet ja kadot koettelivat

Teollistumisen vaiheista:
Teollistumisen varhaisvaiheet | Ensimmäiset koulut 1800-luvulla
Väestö kasvaa ja siirtyy maalta kaupunkiin

Lähteet: Viljo Rasila: Pirkanmaan historia, Pirkanmaan liiton julkaisu B 12 sekä Raimo Seppälä: Hyökkäävä puolustaja