Edunvalvontahankkeet

PIRKANMAAN ESITYKSET HALLITUSOHJELMAAN VAALIKAUDELLE 2011-2015

Aluehallinnon uudistuksen jatkaminen

Aluehallinnon uudistusta jatketaan maakuntien osalta niin, että maakuntien määrä vähenee alle puoleen nykyisestä ja niin, että yhtenä maakunnallisena alueena on metropolialue. Samalla selvitetään hallintokokeilujen tulosten perusteella kansanvaltaisen päätöksenteon vahvistamista, hallinnon rahoitusta ja mahdollisuuksia siirtää valtiolta ja sen aluehallinnosta tehtäviä maakunnille. Uudistus toteutetaan niin, että EU:n seuraava ohjelmakausi voidaan toteuttaa ja täytäntöön laittaa uuden kunnallisen aluehallinnon pohjalta.

Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Hallituksen tulee tukea kuntien ja maakuntien omaehtoista ja strategista kehitystä sekä voimavarojen alueellista ja paikallista yhteenkokoamista. Maakuntaohjelman painoarvon vahvistamista tulee jatkaa.

Kuntalain uudistamisen toteuttaminen

Kuntalain uudistamisen tulee perustua kuntalaisnäkökulman korostamiseen. Sekä tässä että valtiokunta -suhteeseen liittyvissä työnjaoissa Pirkanmaa on valmis toimimaan pilotointimaakuntana. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotyössä on kiinnitettävä huomiota kuntien kykyyn toimia taloudellisesti itsenäisinä.

Liikenteen kehittäminen ja rahoitus

Hallituksen tulee jatkaa vaalikauden alussa eduskunnalle annettavien liikennepoliittisten selontekojen käytäntöä. Tulevassa pitkäjänteisen liikennepolitiikan linjauksissa ja investointiohjelmassa on määriteltävä runkoverkosto, joka tukee suurten kaupunkiseutujen kautta kulkevien tie- ja raideliikenteen järjestämistä, on vahvistettava etelän ja pohjoisen välistä liikennekapasiteettia pääradan suuntaisesti eurooppalaisena TEN-T -hankkeena ja osoitettava lisärahoitusta perustienpidon jälkeenjääneisyyden korjaamiseen. Seinäjoki-Oulu -ratatyön rahoituksen varmistuttua tulee pääradan investointien suunnittelu ulottaa välittömästi Tampereen etelä- ja pohjoispuolen lisäraiteisiin. Joukkoliikenteen tukemista, erityisesti suurimpien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseksi tulee jatkaa.

Hallituksen tulee panostaa älyliikenteen kehittämiseen niin, että liikennejärjestelmämme on maailman edistyneimpiä. Suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan (mm. paikkatietoteknologian) avulla liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pystytään älykkäillä ratkaisuilla parantamaan.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen maan kakkoskenttänä

Tampere-Pirkkalan lentoasemaa tulee edelleen kehittää Suomen halpalentotoiminnan keskuksena ja samalla taata sille Suomen kakkoslentokenttänä toimimisen edellytykset, jolloin voidaan helpottaa Helsinki-Vantaan lentoaseman henkilö- ja rahtilentojen kasvupaineita.

Osaamiskeskeisen innovaatio-ohjelman luominen

Suomen on kyettävä yhtäaikaisesti luomaan maailman kärkeen ulottuvia osaamiskeskittymiä ja varmistamaan, että talouteen syntyy laajasti kilpailukykyisiä ja tuottavia työpaikkoja. Kansantalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tehostamista. Pirkanmaa kahden yliopiston ja ammattikorkeakoulun maakuntana pystyy vastaamaan tähän haasteeseen riittävien kehittämisresurssien avulla. Kilpailukykyä vahvistavat ratkaisut edellyttävät viimekädessä alue- ja paikallistason ratkaisuja. Tämän tulee näkyä myös innovaatiopolitiikassa.

Turvallisuusklusterin luominen

Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tulee ottaa huomioon yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen turvaaminen ja ihmisten sosiaalisen turvallisuuden lisääminen. Turvallisuusalalla on mahdollisuus luoda koko valtakuntaa tukevia alueellisia klustereita. Pirkanmaalla on tähän koko maassa parhaat edellytykset. Maakunnassa on noin 20 alan sekä julkista että yksityistä toimijaa, jotka voivat toimia turvallisuusalan kehitystyössä. Osa toimijoista on valtakunnallisia ja osa maakunnallisia.

Tunnistetun klusterin avaintoimijoiden lisääntyvän yhteistyön ja systemaattisen tutkimustyön kautta voidaan löytää uusia ratkaisuja kuten turvallisuusalan uusia toimintakonsepteja, millä voidaan alueellisia ja paikallisia poikkeustilanteita tehokkaasti hallita sekä tuottaa niihin tarvittavia teknisiä, organisaatio- ja muita sovelluksia. Näihin kehitysoperaatioihin liittyy myös työllistävää tutkimus- ja kehitystyötä ja sen tuloksena kannattavaa ja työllistävää liiketoimintaa.

Työvoiman tarpeen tyydyttäminen

Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin merkitys tulee edelleen korostumaan, mikä näkyy erityisesti Pirkanmaan tyyppisten kasvumaakuntien kohdalla. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrää tulee edelleen suunnata alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Työperäistä maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve. Maahan muuttavan työvoiman kotouttamisen tulee olla tehostettujen toimenpiteiden kohteena.

Opintojen keskeyttämisiä tulee vähentää muun muassa kehittämällä työelämävetoisempaa oppisopimusjärjestelmää.

Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus

Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Se sisältyy myös alkamassa olevaan kulttuurimatkailun valtakunnallisen katto-ohjelman painopistealueisiin. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestäminen niin urheilussa kuin kulttuurissa tarvitsee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan vetovoimaisen kohteen. Pirkanmaan elämystalouden kehittämisessä tällaisena kohteena on Tampereelle suunniteltu keskusareena, jolle tulee osoittaa liikunta- ja kulttuuripaikkarakentamisen valtion rahoitus.