Pirkanmaan kansanedustajien yhteinen kirjallinen kysymys asianomaiselle ministerille
KIRJALLINEN KYSYMYS
Pirkanmaan TE-toimistojen tuottavuusohjelman täytäntöönpanon muuttaminen työvoimapolitiikkaan kohdennettujen määrärahojen tehokkaan käytön varmistamiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Pirkanmaan työllisyystilanne kokonaisuudessaan sekä erityisesti nuorisotyöttömyystilanne on muuta maata selkeästi vaikeampi vientivetoisen teknologiateollisuuden tilanteesta johtuen. Aikaisempi tuottavuusohjelma on laadittu aikana, jolloin puhuttiin täystyöllisyydestä muutaman vuoden kuluttua, eikä nykyisestä lamasta ollut tuolloin tietoa.
Pirkanmaalle on tänä vuonna osoitettu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin 8 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. TE-toimistot eivät pysty suurien asiakasvirtojen vuoksi kohdentamaan rahaa yksilölliseen asiakaspalveluun, työllistymissuunnitelmien tekoon ja vaikuttaviin yksilöllisiin toimenpiteisiin.
Sen sijaan asiakaspalvelijoiden aika menee enimmäkseen asiakkaiden peruspalveluun, ml. työttömyysturvan ja työnhaun uusinta. Esimerkiksi Tampereella asiakkaiden keskimääräinen odotusaika em. palveluun pääsemiseksi on n. 30 min. Pahimmillaan asiakkaat joutuvat odottamaan tunteja.
Vuoden 2010 budjetissa Pirkanmaalle budjetoitiin määräaikaisia lisävirkoja. Näitä virkoja ei ole kuitenkaan voitu täyttää, koska rahat menivät aikaisemman tuottavuusohjelman budjettivajeen kattamiseen.
Vuonna 2011 TE-toimistot hoitavat edelleen taantuman seurauksia, jotka näkyvät työllisyydessä aina takapainotteisesti. Pirkanmaan TE-toimistoille vuonna 2011 annettu raami henkilötyövuosista (27,1 henkilötyövuoden säästöt) tarkoittaa, että noin 8 eläköityvän tilalle ei palkata ketään, ja myös sitä, että kaikki määräaikaiset 31.12.2010 päättyvät työsuhteet todella päättyvät.
TEM:n 51. momentille annetut määrärajat käytetään TE-toimistoissa, mutta toimintaa vaikeuttavat säästöt aiheuttavat sen, että 51 momentilta saadusta lisämäärärahasta joudutaan tekemään työllisyyspoliittisia toimenpidepäätöksiä ilman, että toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään takaamaan. Toimintamenojen vähennykset näkyvät asiakaspalvelun tasossa ja siinä ajassa, jonka virkailija voi käyttää yhden työttömän työllistymisen edistämiseen. Kokonaistaloudellisesti tällä toimintamallilla ei käytetä valtion rahaa tehokkaasti, vaan parempaan lopputulokseen voisi johtaa jopa se, että osa 51. momentin määrärahoista voitaisiin käyttää TE-toimistojen määräaikaisten henkilöresurssien vahvistamiseen.
Pirkanmaan TE-toimistot ovat sitoutuneet ja valmistautuvat 53 henkilötyövuoden säästöihin 2011-2015 suurella toimintatapauudistuksella. Jos kuitenkin vuodelle 2011 tuottavuusohjelman toteutumista siirrettäisiin sisäisesti toimintakauden 2011-2015 sisällä takapainotteisemmaksi muutamalla vuodella, pystyttäisiin myös 51 momentin lisämäärärahaa käyttämään vaikuttavammalla tavalla, joka synnyttäisi tulosta työllisyyden hoidossa. Näin voitaisiin vahvistaa riittävästi neuvontapalvelujen resursointia määräaikaisesti, millä olisi suoranaisia vaikutuksia esimerkiksi nuorten työllistymismahdollisuuksiin.
Jos tuottavuusohjelman säästöt (27,1 henkilötyövuotta) toteutuvat vuonna 2011, eikä työttömyys alene, syrjäytymiskehitys pahenee. Samalla ei myöskään pystyttäisi viemään henkilöstövoimavaroja vaativaa tuottavuusohjelman mukaista toimistojen kehittämistyön uudistusta (tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen/konsernitoimintamalli) järkevällä tavalla läpi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko mahdollista tässä muuttuneessa työllisyystilanteessa työvoimapolitiikkaan kohdennettujen määrärahojen tehokkaan käytön varmistamiseksi lykätä valtion tuottavuusohjelman mukaisia toimintamenojen vähentämisiä toimintakauden 2011-2015 sisällä muutamalla vuodella eteenpäin tehokkaan asiakaspalvelun varmistamiseksi TE-toimistoissa?
Lisätietoja:
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Satonen, 050 5113110
Pirkanmaan liitto: edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela p. 050 527 2129
