TIEDOTUSVÄLINEILLE 1.9.09

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Antero Saksala,
avauspuhe Pirkanmaa-seminaarissa Tampereella 1.9.2009

Jatkamme Pirkan päivän perinteitä. Olemme kutsuneet Teidät maakuntamme eri alojen keskeiset toimijat nimipäivämme merkeissä tähän Pirkanmaa-seminaariin. Tämän seminaarin lopussa jaamme myös vuosittaisen Pirkanmaan palkinnon. Nimipäivämme huipentuu illalla perinteiseen Pirkan päivän vastaanottoon, jolle Te kaikki toivottavasti voitte saapua.

Tässä seminaarissa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo tarkastelee arvoja yhteiskunnan muutoksessa. Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski kertoo meille tiedeyhteisömme näkymistä, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen valottaa maa- ja metsätalousministeriön työtä maaseudun parhaaksi ja lopuksi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi tarkastelee kuntatalouden näkymiä sekä kunta- ja aluehallinnon uudistusta.

x x x

Vietämme maakuntamme nimipäivää epävarmuuden ilmapiirissä. Kun tarkastelen asiaa maakunta- ja kuntatason näkökulmasta, niin voin hyvin syin sanoa monen kysymysmerkin leijuvan ilmassa.

Kansainvälinen taantuma on ravistellut maailmantaloutta, meitä siinä mukana. Rohkaisevaa on juuri nyt tunnelin päässä pilkottava valo. Tarkoitan tällä merkkejä siitä, että taantuman pohja olisi ohitettu ja käänne parempaan alkanut.

Taantuman elinkeinoelämälle aiheuttamien ongelmien johdosta työttömyys on kääntynyt nousuun. Erityisen suurta se on ollut meillä Pirkanmaalla. Valtiovalta on tehnyt merkittäviä toimenpiteitä talouden ja työllisyyden tukemiseksi ja lisännyt roimasti velkaa. Verotulot ovat voimakkaassa laskussa. Valtiontalouden ohella tämä tietää ongelmia kuntataloudelle. Eikä luonnollisesti pelkästään kuntien taloudelle vaan kuntien toimintakyvylle ylipäänsä. Kuntien parhaillaan kuumimmillaan oleva budjettivalmistelu sisältää monia epävarmuustekijöitä.

Kuntatalouteen ja epävarmuustekijöihin liittyy läheisesti myös se, että virka- ja työehtosopimukset ovat päättymässä. Emmekä budjettiemme valmistelun yhteydessä voi kuin vain arvailla tulevien sopimusten tasoa. Toivottavasti metallin ja teknologiateollisuuden parissa syntyneet maltilliset palkkaratkaisut viitoittavat tietä siihen, että palkkapoliittisin ratkaisuin ei aiheuteta lisää vaikeuksia laman torjuntaan.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on odottavalla kannalla. Odotetaan valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle ja sen pohjalta annettavia uusia eväitä.

Aluehallinnon uudistus on käytännön uudistustyön osalta kylläkin käynnissä, mutta siinäkin odotellaan säädösten valmistumista eduskunnasta. Ja kun ne sieltä lokakuussa tulevat, niin sitten onkin jo enemmän kuin kiire, jotta uusittu aluehallinto saadaan toimintakuntoon uudessa kuosissaan.

Meillä on siis riittävästi muuttujia ja niiden ympärillä leijuvia kysymysmerkkejä.

x x x

Paras-hanke eli kunta- ja palvelurakenneuudistus on siis vaiheessa. Tehtyä voi kuitenkin jo arvioida.
Uudistustyön tuloksena Pirkanmaan kuntakartta on nyt muutamassa vuodessa muuttunut yhtä paljon kuin viidessäkymmenessä vuodessa tätä ennen. Tästä näkökulmasta voi sanoa, että kuntarakenneuudistus on edennyt hyvin. Ongelmallista sen sijaan on, että uudistus on tuottamassa mitä moninaisempia hallinnollisia himmeleitä kuntakenttään. Uhkana on, että kuntien tuleva yhteistyö ja -toiminta on nykytilaakin repaleisempaa. Kaikesta huolimatta palvelujen taloudellisemman ja tehokkaamman tuottamisen näkökulmasta rakenteita on vääjäämättä edelleen modernisoitava.

Toivottavaa on, että syyskuuksi luvattu selonteko Paras-hankkeen toteutumisen nykyvaiheesta johtaa sellaisiin päätöksiin, että edellä mainitsemani uhat voidaan välttää. Tätä samaa ongelmakenttää joudutaan pohtimaan myös valmisteilla olevassa terveydenhuoltolain uudistuksessa. Ikääntyvän väestömme terveys- ja hoivapalvelujen suuri kasvu on keskeinen haaste uudistuksessa. Tuotettavien palvelujen saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus asettavat valittavalle toimintamallille melkoisia reunaehtoja. Ratkaisuja tehtäessä ei myöskään pidä unohtaa aikanaan nousukauden myötä eteen nousevaa työvoimapulaa.

Sekä nykyisen istuvan hallituksen ohjelman että aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien aluekehitysvastuusta huolehtivien maakunnan liittojen asemaa strategisena, yhteen sovittavana ja vetovastuussa olevina aluekehitysviranomaisina. Vastaavasti valtion uusilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla toteutetaan sektorirajat ylittävät monitoimialaiset toimeenpanoviranomaiset. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä kansallisen aluekehitystyön vaikuttavuutta kokoamalla kaikki julkiset aluekehitystyön voimavarat yhteen ja kohdentamalla niitä nykyistä tuloksekkaammin Ja mikä tärkeintä; vahvistamalla kunnallista kansanvaltaista ohjausta kehittämisvarojen käytössä. Tässä tavoite.

Minusta kuitenkin näyttää sekä liittojen vahvistaminen että kunnallisen kansanvaltaisen ohjauksen lisääntyminen hyvin marginaaliselta. Olisin odottanut, että kunnista ja kuntavaaleista nouseva kansanvaltainen tahto olisi viimeinkin saanut vahvemman roolin tämän uudistuksen tuloksena.

Alku-hankkeen yhteydessä käytiin keskustelu myös sekä maakuntien että maakuntien liittojen määrästä, mikä olisi käytännössä tarkoittanut vähentämistä. Se keskustelu päättyi samaan kuin keskustelu kunnistakin. Ei pakkoliitoksia eikä pakkovähentämistä. Tuo keskustelu näyttää virinneen nyt kesäkeskusteluna. Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki on julkisuudessa esittänyt, että maakuntien määrä pitäisi pudottaa nykyisestä yhdeksästätoista kymmeneen. Hänen mukaansa toimivan maakuntatason hallintoyksikön koko on noin 400000 asukasta. Toivottavasti tuota ehdotusta ei oteta kirjaimellisesti; Pirkanmaalla kun asukkaita on hieman vajaat 500000.
Leikki sikseen. Jakolaskulla määrää ei varmasti ratkaista. Oletan, että professori Katajamäen kohdistin oli viritetty ennen kaikkea Pohjanmaalle, jossa entisen Vaasan läänin alueella on kolme maakuntaa ja myös kielipoliittista rajavääntöä. Merkille pantavaa kuitenkin oli, että läntisessä naapurimaakunnassamme tähän ehdotukseen voimakkaimmin reagoitiin. Eteläisessä naapurissamme tätä keskustelua on käyty koko uudistushankkeen ajan.

Viime vaalikaudella Pirkanmaan liitto otti kantaa maakuntien ja liittojen määrän vähentämisen puolesta. Keskustelu asiasta varmasti jatkuu. Kun kuntaliitokset eivät ole lähelläkään loppua, niin entistä vahvemmin nousee myös keskustelu maakuntien lukumäärän vähentämisestä. Tämä osaltaan helpottaa kuntaliitosprosessin loppuunsaattamista tarkoituksenmukaisella tavalla.

Vaikka aluehallinnon uudistuksen aikataulu on haasteellinen, niin tämän asian yli nähtynä uudistus modernisoi selkeästi valtion aluehallintoa ja vie sitä monta askelta entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Mutta aivan varmasti tässäkin uudistuksessa muhii jo seuraavan uudistuksen siemen, jossa siinäkin rakenteita ravistellaan ja vääjäämättä puhutaan myös alueiden koon suurentamisesta sekä viranomaisten ja liittojen määrän vähentämisestä. Maakuntia, niin historiallisia kuin toiminnallis-taloudellisiakaan ei sen sijaan voi eliminoida hallinnollisilla ratkaisuilla. Niillä on aina sijansa ja merkityksensä ihmisten mielissä ja identiteeteissä.