Maakuntajohtaja Jussi V. Niemen kolumni 28.1.09

Seutukuntajako murroksessa

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuisella päätöksellä seutukuntajakoa remontoitiin tämän vuoden alusta lukien kuntajaotuksen muutoksista johtuneista syistä. Pirkanmaalla tämä tarkoitti vuoden vaihteessa Ylöjärveen liittyneen Kurun kunnan alueen siirtymistä Tampereen seutukuntaan.

Alkaneena vuonna seutukuntajako tulee käsittelyyn uudelleen. Joko siitä luovutaan kokonaan tai sitten jakoon tehdään perusteellinen remontti.

Aluekehityslakia, jossa seutukuntajaosta säädetään, tarkistetaan tänä vuonna. Tarkistus liittyy sekä vireillä olevaan aluehallinnon uudistukseen että muutoin esiin nousseisiin lain muutostarpeisiin.

Aluekehityslain mukainen seutukuntajako on muodostettu aluepoliittisten aluejakojen määrittämistä varten. Se on tiensä päässä useita eri syistä. Aluekehityksen tarpeet eivät enää kulje seutukuntajaon mukaan. Tapahtunut aluekehitys ja eritoten tämä aika on osoittanut, että nämä tarpeet ovat huomattavasti hienojakoisemmat ja muuttuvat nopeasti.

Esimerkiksi Sastamalan kaupungin muodostumisen johdosta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan kuuluu vain kaksi kuntaa. On siinä ja siinä, täyttääkö tämä kokonaisuus seutukunnan tunnusmerkit. Kaakkois-Pirkanmaan seutukuntaan kuuluu siihenkin kaksi kuntaa, joiden yhteenlaskettu väkiluku on vain 8000 asukasta. Tämä seutukunta nojaa olennaisesti naapuriseutukuntiin. Voi hyvin perustein kysyä, onko näissä tapauksissa seutukuntajaolle oikeaa tarvetta vai tuottaako lain kirjain vain byrokratiaa, kun muistetaan, että käytännön seudullista ja kahdenvälistä yhteistyötä voidaan tehdä seutukuntajaosta riippumatta kuntien vapaaehtoiseen tarveharkintaiseen yhteistyöhön perustuen. Sille luonnollisesti on tarvetta, mutta siihen ei lakisääteistä seutukuntajakoa tarvita.

Tampereen seutukunta on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka aika on ajanut lakisääteisen seutukuntajaotuksen ohi. Tähän seutukuntaan kuuluu tällä haavaa kaksi kolmannesta Pirkanmaan maakunnasta. Tämäkään seutukunta, vaikka sillä on selkeä kuntien palveluyhteistyön peruste, ei ole aluekehityksen kannalta toimiva. Se ei ole enää kaupunkikehittämisen seutukunta, vaan sen sisään on tullut myös maaseutualueita eikä yhtenä kokonaisuutena vaan eri reunoille useina kohtalaisen suurina liepeinä muista seutukunnista.

Aluekehityksen tarpeet on modernisti mitattavissa ilman kaavamaista seutukuntajakoa. Aluekehityksen toimenpidealueet on muodostettavissa ongelmalähtöisesti.

Jos lakisääteisen seutukuntajaon purkamiseksi ei kuitenkaan löydy poliittista tahtoa, niin tällöin seutukuntajako tulee perusteelliseen remonttiin. Niiden määrää on vastuuministeriön taholta todettu vähennettävän ja tarkasteltavan, miten voidaan muodostaa suurempia seutukuntia. Se ei olekaan yksinkertainen tehtävä.

Jos seutukuntajako jää edelleen voimaan, niin tuo mittava remontti valmistellaan tulevan syksyn aikana. Se on myöskin selvää, että tässä remontissa Pirkanmaalla ainakin Orivesi ja Juupajoki vaihtavat Ylä-Pirkanmaan seutukunnasta Tampereen seutukuntaan. Orivesi siksi, että se on jo mukana Paras-hankkeen mukaisessa Tampereen seudun kaupunkikehittämiskokonaisuudessa kuten myös Tampereen seutukuntayhtymässä. Juupajoki taas siksi, että sen kuntayhteistyö suuntautuu ratkaisevasti Oriveteen. Pohdittavaksi nousevat myös kaikki maamme alle 20000 asukkaan seutukunnat. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta kuuluu tähän joukkoon. Yhden kunnan muodostamia seutukuntia ei voi ollakaan ja varmasti keskustelu kohdistuu myös kahdesta kunnasta muodostuviin seutukuntiin.