TIEDOTUSVÄLINEILLE 17.10.08

Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen, p. 050 534 7760

Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaa koostettiin
maakunnan vaikuttajien teemaryhmissä

Elinkeinot ja yrittäjyys, osaaminen ja työvoima, infrastruktuuri ja asuminen sekä elinympäristö ja palvelut ovat keskeiset aihealueet maakuntasuunnitelman laadinnassa.
Sisältöjä ja ehdotuksia jatkotyön pohjaksi on etsitty neljässä teemaryhmässä, joiden työskentelyyn osallistui Pirkanmaan liiton johdolla joukko maakunnallisia vaikuttajia.

Teemaryhmät kokosivat työnsä tulokset yhteen Tampereella Lapinniemessä lokakuun puolivälissä pidetyssä yhteenvetoseminaarissa.
- Maakuntasuunnitelman laadinnassa välttämätöntä on saada mahdollisimman usean vaikuttajan ääni kuuluviin, ja siksi strategiatyössä on korostettu vuorovaikutteista työtapaa, kertoo suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen Pirkanmaan liitosta.
Mukana työryhmissä oli edustajia viranomaisista yrittäjä- ja muista järjestöistä, kunnista, korkeakouluista ja oppilaitoksista sekä kehitysyhtiöistä.
Pirkanmaan maakuntasuunnitelmatyö lähti alkuun maakuntahallituksen päätöksellä vuonna 2007 Pirkanmaan menestystekijöitä selvittäneellä sidosryhmäkyselyllä. Vaikuttajia kootaan yhteen myös ensi talvena tarkastelemaan maakuntasuunnitelmaluonnosta vuorovaikutteisesti strategiaseminaarissa. Maakuntasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2009 maakuntavaltuustossa.

Yritysten uudistuttava,
uutta liiketoimintaa tarvitaan

Pirkanmaalla koetaan tärkeänä lisätä yritysten uudistumiskykyä ja synnyttää uutta liiketoimintaa tiede/teknologiaperustaisesti. Asiakaslähtöistä palveluliiketoimintaa ja vientiä tulisi tehostaa ja kehittää sekä vahvistaa kansainvälisyyttä. Lisäksi yrittäjävetoista liiketoimintaa tulisi kehittää.
Alueellisen kehityksen keskeinen lähde ovat elinkeinot, jotka tuottavat asukkaille tuloa ja työllisyyttä ja aluetaloudelle käyttövoimaa. Yritysten tiede- ja teknologiaperustaa tulee vahvistaa ja uudistaa, samoin oppilaitosten roolia tieteellisen tiedon jalkauttajina ja tarvelähtöisten innovaatiopalveluiden tarjoajina. Yrityspalvelukenttää pitää selkeyttää ja poistaa päällekkäisyyksiä. Lisäksi palveluiden kehittämis- ja innovaatio-osaamista olisi pontevammin tuotteistettava vientiin.
Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisten verkostojen tulee olla vahvoja ja alueen kansainvälisiä toimijoita houkuttelevien vetovoimatekijöiden kunnossa.

Lisää kansainvälisyyttä,
koulutukseen vetovoimaa

Työelämän muutokseen tulisi vastata ja ennakoida osaamistarpeita, korkeakoulujen ja oppilaitosten uudistumiskykyä tulisi lisätä ja koulutuksen vetovoimaa kasvattaa. Kansainvälistymistä tulisi lisätä ja ulkomaalaistaustaisia osaajia hyödyntää.
Osaaminen erottaa menestyvät alueet muista, ja siksi taitavan ja tehtävänsä hallitsevan työvoiman saanti on alueiden kehityksen keskeinen voimavara ja kehittämistyön keskeinen kohde. Olevan osaamispääoman tunnistaminen sekä osaamistarpeiden ennakointi ja tulkinta tulisi saada systemaattiseksi ja toimivaksi alueelliseksi järjestelmäksi.
Koulutustasojen välisiä rajoja on madallettava. Tärkeää on kaiken koulutuksen työelämälähtöisyys, yliopistojen ja korkeakoulujen voimavarojen yhdistäminen ja niiden aktiivisen roolin esiin nostaminen uuden tiedon tuottajina. Pirkanmaa tarvitsee mm. elinikäisen oppimisen strategian sekä maakunnan vahvuuksille perustuvan ja palveluliiketoiminnan kasvua tukevan koulutus-, tutkimus ja kehittämistoiminnan rakentamista.

Liikenne sujuvaksi,
varmaa energiaa

Pirkanmaalla painotetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, hyviä lentoyhteyksiä, toimivien ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien kehittämistä ja jätteiden hyötykäytön tehostamista. Pirkanmaalla tarvitaan myös puhdasta vettä ja puhtaita vesistöjä sekä ympäristöystävällistä ja varmaa energiaa.
Yhdyskuntien tekninen ja muu aineellinen infrastruktuuri on alueiden elin- ja kehityskelpoisuuden välttämätön edellytys - esimerkiksi yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin.
Maankäytön suunnittelun, liikennemuotojen yhteistyön kehittämisen valtion väylärahoitukseen ja budjettikäytöntöihin vaikuttamisen sekä nykyisten terminaalien kapasiteetin ja kunnon parantamisen avulla vastataan paremmin sekä ihmisten liikkumis- että liikeyritysten muuttuviin kuljetustarpeisiin.
Jätteiden hyödyntämisen, yhdyskuntien vesihuollon turvaamisen ja hajautetumman energiahuollon ratkaisuja tarvitaan mm. energiatehokkuuden lisäämiseksi ja ilmastonmuutoshaasteisiin vastaamiseksi.

Palvelujen saatavuus
koko maakunnassa

Tarvitaan maakunnan sisäisten liikkumismahdollisuuksien parantamista, joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämistä sekä rakenteellisten muutosten edistämistä palvelutuotannossa. Tärkeänä nähdään palveluiden saavutettavuuden turvaaminen ja kehittäminen koko maakunnassa sekä viihtyisien ja yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittäminen.
Alueen vetovoimaisuus perustuu yksittäisten ihmisten kokemukseen elämisen laadusta ja viihtyisyydestä. Keskeinen osa tästä on palvelutarjonnan kattavuus ja saavutettavuus sekä yleinen arkielämän sujuvuus. Liikkumistarpeisiin vastataan mm. liikennejärjestelmätyön avulla erityisesti kehityskäytäviä hyödyntäen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia lisäten. Palveluiden kehittämisessä tärkeää on palveluprosessien tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden lisääminen mm. sähköisten palvelujen avulla. Myös kulttuuritoiminnan ja aktiivisen osallistumisen kehitysdynamiikkaa lisäävää vaikutusta on hyödynnettävä.

Kaikissa teemaryhmässä esiin tulleita läpileikkaavia näkökulmia:
* Tieto- ja osaamisperustaisuus
* Vahvuuksien hyödyntäminen
* Tunnettuus
* Vetovoimaisuus ja erottuminen
* Uudistumiskykyä turvaava ennakointi ja kehitystarpeiden muutokseen vastaaminen
* Toimintojen kehittämisen käyttäjälähtöisyys
* Palvelu / rahoitusjärjestelmien ketjutus, elinkaarittaminen, räätälöinti ja modulaarisuus
* Kansainvälisen ulottuvuuden ja verkostojen tehostaminen ja hyödyntäminen
* Kestävän kehityksen turvaaminen.