TIEDOTUSVÄLINEILLE 14.10.08

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Pentti Hämäläinen p. 0500 - 639 625

Valtiovallan on edelleen kannettava perusvastuu
yliopisto-laitoksen riittävästä ja tasapuolisesta perusrahoituksesta

Maakuntahallitus katsoo, että valtiovallan on edelleen kannettava perusvastuu yliopistolaitoksen riittävästä ja tasapuolisesta perusrahoituksesta. Tämä koskee erityisesti niitä yliopistoja ja niitä koulutuksen ja tutkimuksen aloja, mitkä eivät toimi erityisesti kaupallisesti kiinnostavilla aloilla, mutta mitkä ovat kuitenkin välttämättömiä laajan sivistystehtävän hoitamiseksi ja tärkeitä kansakunnan kilpailukyvylle.

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa uuden yliopistolain luonnoksesta opetusministeriölle.

Lainsäädännön uudistamisella halutaan luoda edellytykset Suomen yliopistolaitoksen sellaiselle kehitykselle, että se vertautuu maailman parhaiden yliopistojen kanssa. Tavoite on kunnianhimoinen ja kohdistaa paineen pitkäaikaisesti resursoida yliopistoja nykyistä enemmän, jotta mm. opettaja-oppilas -suhde saadaan paremmaksi.

Yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen ja uuden oikeushenkilöaseman säätäminen antavat niille lisää toiminnallista vapautta ja joustavuutta reagoida yhteiskunnan muutoksesta aiheutuviin paineisiin niin opetuksen, tutkimuksen kuin muunkin yhteiskunnallisen toiminnan alueilla. Tämä on kannatettava uudistus myös alueellisen vaikutuksen näkökulmasta, sillä suurempi itsehallinnollisuus mahdollistaa yliopistoille entistä joustavamman osallistumisen mm. uusiin kehittämiskumppanuuksiin.

Kansakunnan menestys toteutuu alueiden menestymisen kautta. Uudistettavan lain tarkoituksena on säilyttää yliopistolaitos kattavana ja vahvistaa aluevaikuttavuutta laadukkaamman tutkimuksen ja koulutuksen vaikutusten kautta. Lain perusteluissa on yliopistojen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta esitetty uskomus, että alueiden kilpailukyky vahvistuu yliopistojen profiloinnin ja lisääntyvän vuorovaikutuksen kautta. Yliopistot ovatkin merkittävä työvoimaa kouluttava ja tutkimustietoa välittävä, innovaatio- ja kehitystoimintaan vaikuttava ja osallistuva toimija. Alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää taloudellisia voimavaroja, joiden varmistamisessa valtion vastuu on keskeinen, vaikka uusi laki antaa yliopistoille edellytykset muuhunkin varainhankintaan.

Valtiovallan on edelleen kannettava perusvastuu yliopistolaitoksen riittävästä ja tasapuolisesta perusrahoituksesta. Tämä koskee erityisesti niitä yliopistoja ja niitä koulutuksen ja tutkimuksen aloja, mitkä eivät toimi erityisesti kaupallisesti kiinnostavilla aloilla, mutta mitkä kuitenkin välttämättömiä laajan sivistystehtävän hoitamiseksi ja tärkeitä kansakunnan kilpailukyvylle. Mm. yliopistojen tuottama korkeatasoinen työvoima julkiselle sektorille ja yhteiskunnalliset innovaatiot ovat arvokkaita ja välttämättömiä kokonaismenestykselle. Myös tästä on huolehdittava ja näitä aloja resursoitava tasapuolisesti uudistuksen toimeenpanossa.

Hyvin resursoitu, myös kansainvälisesti verkottunut korkeakoulujärjestelmä on keskeinen tekijä toimivalle innovaatiojärjestelmälle. Sen kautta syntyy niitä yhteiskunnallisia vaikutuksia, mihin lain perustelujen mukaan uudistuksella tähdätään. Osaamiskeskustoiminta ja strategisen huippuosaamisen keskukset ovat esimerkkejä toiminnasta, missä yliopistot ovat alueilla elinkeinoelämän mukana huippututkimuksen kehittämisessä ja edistämässä siihen perustuvia sovelluksia.

Yliopistojen profiloitumiseen tulee kannustaa sekä ohjauksella että resursoinnilla. Tampereen yliopistot ovat mukana Yliopistoallianssissa. Allianssin yliopistot muodostavat yhdessä Suomen suurimman yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisuuden. Allianssi on profiloinut tutkimuksen aihealueet. Hyvä resursointi on edellytys tutkimusyhteistyön syvenemiselle ja profiloivalle työnjaolle, mitä uudistuksella tavoitellaankin. Allianssi toimii tässä uudistuvan yliopistolain tavoitteiden mukaisesti. Se on profiloitunut määrittelemällä yhteiset tutkimusalueet, koulutuksen yhteistyö ja työnjako on etenemässä, tavoite elinkeinoelämän suuntaan on aktiivinen. Tutkimuksen ja siihen tukeutuvan koulutuksen kansainvälinen houkuttelevuus ja verkostoitumiskyky korostuvat suunnitelmissa. Tämä edellyttää onnistuakseen hyvää resursointia, mistä valtion on edelleen kannettava päävastuu, vaikka uusia rahoitusmahdollisuuksiakin on olemassa.