Pirkanmaan liitto TIEDOTUSVÄLINEILLE
15.9.2008
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2009
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2009 annetaan tänään maanantaina 15.9.2008. Talousarvioesitys on julkinen kello 14.00.
Pirkanmaan liitto julkisti helmikuussa Pirkanmaan budjettitavoitteet vuodelle 2009. Maakuntahallitus käsitteli vuoden 2009 valtion talousarvioesitystä valtiovarainministeriön julkistaman talousarvioehdotuksen jälkeen 12.8.2008 ja hallituksen budjettiriihen esitystä 2.9.2008. Hallituksen lopullista talousarvioesitystä maakuntahallitus käsittelee 23.9.2008.
Seuraavassa on tarkasteltu talousarvioesitystä Pirkanmaan budjettitavoitteiden mukaisesti.
Lisätietoja antaa edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, 050 527 2129.
Yleistä budjettiehdotuksesta
Talousarvioesityksen teemoina ovat ympäristö, osaaminen ja välittäminen. Pirkanmaan kannalta osaamiseen panostaminen on hyvin perusteltua. Yliopistojen lisärahoitus ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen lisäämiset edesauttavat myös Pirkanmaan kehitystä.
Arvokkaan kansallisomaisuuden ylläpitämiseksi ja tiukentuvien ympäristö- ja ilmastomuutosvaatimusten saavuttamiseksi budjetissa olisi saanut voimakkaammin olla painotusta myös toimivaan infrastruktuuriin panostamisen.
Maakunnan kehittämisrahan sitomattoman osuuden leikkaus vastoin hallitusohjelmaa
Maakunnan kehittämisrahan määrärahaksi on esitetty koko maassa 31,656 miljoonaa euroa, joka on 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Vähennyksestä 1,0 miljoonaa euroa on esitetty ohjelmiin sitomattomaan osuuteen. Sitomaton osuus on kuluvana vuonna 13,056 miljoonaa euroa ja hallituksen esityksessä ensi vuodelle se on koko maassa 12,056 miljoonaa euroa. Osaamiskeskusrahoitukseen osoitetaan 9,0 miljoonaa euroa (vuonna 2008: 9,1), kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin ml. metropolipolitiikka sekä aluekeskusten kehittämiseen esitetään 9,2 miljoonaa euroa (9,5), maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueelliseen osioon 1,15 miljoonaa euroa (1,25) ja saaristo-ohjelmaan 0,25 miljoonaa euroa (0,25).
Hallituksen esityksessä sitomattoman osuuden määrä on 0,5 miljoonaa euroa suurempi kuin se oli valtiovarainministeriön ehdotuksessa.
Maakunnan omaan harkintaan annettavan rahoituksen lisääminen monipuolistaa ja tehostaa maakuntasuunnitelmassa linjattujen tavoitteiden toteuttamista sekä vahvistaa samalla maakunnan omaehtoista toimintaa alueen kehittämispolitiikasta päätettäessä. Se on myös aluekehityslain ja ALKU-hankkeen hengen mukaista, sillä se vahvistaa maakuntien omaehtoista roolia aluekehityksen toteutuksessa ja koordinoinnissa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osaan tehdään tasokorotus. Kun vuonna 2007 sitomattoman rahoituksen määrä oli koko maassa 12,28 miljoonaa euroa, niin hallituksen esitys veisi rahoituksen alle nykyisen hallituksen ohjelmaa edeltäneen tason.
Tieliikenne
Perustienpidon rahoitus
Hallituksen esityksessä perustienpidon rahoitus on koko maassa putoamassa noin 14 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen budjettiin.
Pirkanmaalla erityisen tärkeää on alueen kilpailukyvyn parantaminen ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen. Tämä edellyttää liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon osoitettavien määrärahojen merkittävää korotusta. Vaikkakin liikenneväylien rahoituksessa ollaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti siirtymässä pitkäjänteisempään ja rahoituksellisesti myönteisempään suuntaan, ei liikenteen rahoitus ole riittävä perusteltujen kehittämistarpeiden sekä hoidon ja ylläpidon kannalta.
Budjetin selvitysosan mukaan tiestön hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet päätiestöllä, tyydyttävät seututeillä ja välttävät yhdysteillä.
Esimerkiksi tienpidon rahoituksen ja liikennesuoritteiden vertailu vuodesta 1990 lähtien osoittaa, että indeksillä korjattu tienpidon rahoitus on nyt noin 500 miljoonaa euroa alempana, kun samanaikaisesti liikennesuorite on kasvanut lähes 10 000 miljoonalla autokilometrillä. Liikennesuoritteilla mitattuna Pirkanmaa on maan toiseksi suurin heti Uudenmaan jälkeen.
Liikenteen määrärahoissa on lisätty puukuljetusten turvaamiseen tarvittavien teiden kunnossapidon osuutta. Kuitenkin jatkossa metsäteollisuuden puukuljetusten varmistaminen tulee taata kestävämmällä tavalla mitoittamalla perustienpidon määrärahat riittävälle tasolle. Puukuljetukset on myös Pirkanmaalla pystyttävä hoitamaan "kannolta tehtaalle".
Teemahankerahoitus ja alueelliset investoinnit
Liikennepoliittisen selonteon mukaiset ratkaisut mahdollistavat Pirkanmaalla tieliikenteen suurista kehittämiskohteista Tampereen Rantaväylän liikennetunnelin rakentamisen, mutta vuoden 2011 jälkeiseen aikaan esitetyn VT 3:n yhteysvälin Tampere-Vaasa laajamittaisen parantamisen - ensimmäisenä kohteenaan Hämeenkyrön ohitustie - aloitusvuosi ei ole vielä varmistunut.
Pirkanmaalle tärkeiden pääteiden VT 3, VT 9 ja VT 12 liikenteen sujuvuutta pitää parantaa teemahankerahoituksen turvin. Määritellyistä teemahankeperusteluista Pirkanmaalle soveltuvat hyvin pääteiden keskisuuret turvallisuusinvestoinnit ja pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentämien.
Teemahankkeisiin on kuitenkin osoitettava selvästi enemmän rahoitusta kuin mitä liikennepoliittisessa selonteossa on määritelty ja hallituksen budjettiesityksessä on esitetty. Esityksen mukaan teemahankkeisiin osoitetaan koko maassa 10,4 miljoonaa euroa, mikä on 17 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.
Alueellisten investointien, jotka ovat pieniä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista tiepiirit päättävät, määrärahaesitys on koko maassa 23 miljoonaa euroa. Siinä on vähennystä kuluvaan vuoteen lähes kolme miljoonaa euroa. Alueellisten investointien mukaiset hankkeet toteuttavat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä.
Yksityisteiden tuki
Esityksen mukaan yksityisteiden valtionosuus on koko maassa 23 miljoonaa euroa, mikä on viisi miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Tätä tukea tulee kohdistumaan myös Pirkanmaan yksityisteille.
Raideliikenne
Perusradanpito ja akselipainojen korotukset sekä kehittämishankkeet
Perusradanpidon rahoitus on budjettiesityksen mukaan putoamassa yli 24 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen budjettiin. Esityksiin ei sisälly ensi vuonna lainkaan akselipainojen korottamista 25 tonniin. Budjettiperusteiden mukaan ennuste vuoteen 2012 mennessä on, että 25 tonnin akselipainon mukaisten ratakilometrien määrä nousee nykyisestä 399:stä 554:ään.
Pori/Rauma-Tampere-Jyväskylä -rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä muiden kuljetusten satamaväylä. Metsäteollisuuden kilpailukyvylle kuljetukset kyseisellä radalla ovat elintärkeitä. Korkeammat akselipainot alentaisivat kuljetuskuluja merkittävästi.
Kehittämishankkeissa pääradan rakentamisen ensimmäinen vaihe Seinäjoki-Oulu -ratavälillä jatkuu 49 miljoonan euron lisärahoituksella. Seinäjoki-Vaasa -radan 20 miljoonaa euroa maksava sähköistys toteutuu esityksen mukaan Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan väliaikaisella rahoituksella, jonka valtio maksaa takaisin viimeistään vuonna 2013. Nämä ratahankkeet palvelevat myös Pirkanmaan teollisuutta ja muuta liike-elämää. Pääradan osalta investointitarve on kuitenkin huomattavasti nykyistä toteuttamisvauhtia ja -mahdollisuutta suurempi.
Joukkoliikenne
Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuki
Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on eduksi, että suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukeminen pääsee alulle. Esityksen mukainen 5,0 miljoonan euron määrärahaesitys Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille tarkoittaa arviolta noin yhden miljoonan euron valtion tukea Tampereelle vuonna 2009.
Valtion vesihuoltohankkeet
Jatkorahoitukset
Valtion vesihuoltotyöhankkeista jatkuvat Pirkanmaalla Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohankkeen II vaihe (Suodenniemi-Mouhijärvi), jonka määrärahatarve vuonna 2009 on 0,9 miljoonaa euroa, ja Kangasala-Tampere (Rusko) -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, jonka määrärahatarve vuonna 2009 on 1,0 miljoonaa euroa.
Uudet hankkeet
Hallituksen esitys pitää sisällään ympäristöministeriön puolella uutena hankkeena Kihniö-Parkano -siirtoviemärin aloittamisen ensi vuonna 0,1 miljoonan euron määrärahalla. Kaksivuotiselle hankkeelle on valtionosuutta tulossa yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Se on 40 prosenttia hankkeen 2,8 miljoonan euron kokonaiskustannuksista. Valtiovarainministeriö oli ehdottanut aloitusmäärärahaksi 0,3 miljoonaa euroa.
Esitys ei sisällä maa- ja metsätalousministeriön puolella Killinkoski-Virrat-Kukkokangas (Ruovesi) -yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeen aloittamista. Tämän kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannusarvio on 3,4 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden budjetissa on alkamassa koko maassa ainoastaan kolme uutta siirtoviemärihanketta ja kolme uutta yhdysvesijohtohanketta. Määrärahaa näihin kuuteen uuteen hankkeeseen on osoitettu vain 0,6 miljoona euroa.
Osaaminen
Yliopistot
Hallitus esittää uuden Aalto-yliopiston toimintaan 13,9 miljoonaa euroa ja sen peruspääomaan 200 miljoonaa euroa. Maan muille yliopistoille osoitetaan lisärahoitusta toimintaedellytysten parantamiseen jo aiemmin päätettyjen pysyvien tasokorotusten lisäksi.
Tampereen yliopistolle ensi vuoden arvioitu määräraha on 92,1 miljoonaa euroa (vuonna 2008: 86,2) ja Tampereen teknilliselle yliopistolle 71,2 miljoonaa euroa (vuonna 2008: 66,1).
Yliopistoille osoitettavat määrärahat verrattuna valtiovarainministeriön ehdotukseen ovat lisääntyneet, kun opetusministeriön omaan käyttöön jätettäviä yliopistojen toimintamenoja on hallituksen esityksessä siirretty yliopistokohtaiseen käyttöön.
Kansalliseen rokotusohjelmaan uutena rokotteena liitettävän pikkulasten rotavirusrokotteen hankintakustannuksiin on osoitettu 6,0 miljoonaa euroa. Rokotusohjelman työstä tulee vastaamaan Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus.
Ammatillinen koulutus
Osana työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisemisen tukemista hallitus esittää koko maassa ammatillisen peruskoulutuksen laajentamista keskimäärin 3000 opiskelijalla ja ammatillisen lisäkoulutuksen laajentamista noin 400 opiskelijalla. Tämä on myönteistä Pirkanmaalle, missä kasvavana maakuntana tarvitaan osaavaa ammatillista työvoimaa.
Kuntarahoitus
Kuntaliitosavustukset ja harkinnanvarainen rahoitustuki
Kuntien yhdistymisavustuksiin, jotka sisältävät varsinaisen yhdistymisavustuksen, valtionosuuksien kompensaation ja kehittämis- ja investointituen, on osoitettu lähes 142 miljoonaa euroa, mikä on noin 98 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Rahoitus koskee koko maassa 58 kuntaliitosta vuosina 2005-2009. Niistä yhdeksän on Pirkanmaalla. Vuoden 2009 alussa aloittavia uusia kuntaliitoksia on koko maassa 32, joissa on mukana 99 kuntaa. Pirkanmaalla uusia kuntaliitoksia on kolme ja niissä on mukana seitsemän kuntaa.
Kuntien harkinnanvarainen rahoitustuki putoaa esityksen mukaan 5,0 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen. Esityksen mukaisella 15 miljoonan euron määrärahalla varaudutaan maksamaan harkinnanvaraista tukea noin 40 kunnalle.
Muuta
EVO-rahoitus
Erikoissairaanhoitolain mukaan valtio suorittaa korvausta kuntayhtymille, joissa on yliopistosairaala, lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta (EVO-raha).
Hallituksen esityksen mukaan rahoituksen kokonaismääräraha on putoamassa noin neljällä miljoonalla eurolla. Se jakaantuu siten, että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen osuus on nousemassa viidellä miljoonalla eurolla, mutta tutkimuksen määräraha on putoamassa noin yhdeksällä miljoonalla eurolla.
Tutkimustoiminnan korvausten taso on pudonnut viimeisen 10 vuoden aikana noin 30 prosenttia. Samanaikaisesti tutkimustoiminnan tuotos ja volyymi ovat lisääntyneet huomattavasti. Kunnat ovat joutuneet rahoittamaan yhä enemmän sekä tutkimus- että koulutusmenoja, vaikka toimintojen kustannusvastuu on valtiolla. Pirkanmaalla EVO-korvaukset Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ovat vuosittain noin 15 miljoonaa euroa.
Pirkanmaalla rahoituksen jälkeenjääneisyys on noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.
Rakennemuutospaikkakuntien tukeminen ja työllisyysperusteiset investoinnit
Hallitus on budjettiesityksessään varannut yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta 12,0 miljoonaa euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Samoilla perusteilla työllisyysperusteisten investointien kohdalla määrärahavaltuudesta varataan käytettäväksi 5,0 miljoonaa euroa.
Etelä-Pirkanmaalle rakennemuutosrahoitusta kohdistuu myös ensi vuonna, minkä hallitus vahvisti juuri viime viikolla tekemällään päätöksellä.
Kokonaisuudessaan työllisyysperusteisiin investointeihin osoitettu määräraha on 18,9 miljoonaa euroa, kun se kuluvana vuonna on ollut 29,7 miljoonaa euroa.
